Ишлэл:
3. alsdaa turegiin strategiin eldev ajillagaanii tushits zolios boloh uchir t -iin togsogch nariig niigmiin deed tuvshinii bair suurind ajilluulah n undestend ayultai.(saihan saihan oros surguuli togsson sots uyiinhen odoo dund uyiinhen bolchihson teden dotroos niigmiin amidrald golloh uureg guitsetgesen yum baidaggui harin Mongol surguuli togsson ba hodoonoos garaltai humuus ihenhdee niigmiin shalguuraar deed alban tushaaluud bolon biznes ediin zasagiig atgasan baidag n BARIMT) {ALSIIN STRATEGI}
Niigmiin deed tuvshind ajillah ajillahgui ni chinii ch meddeg yum bish minii ch meddeg yum bish. Hen chadaltai ni deeshee garch chadalgui ni dooshoo ordog ni niigmiin bas baigaliin ch huuli. Manai surguuli bol niigemd marketable tiim l humuusiig beltgej gargahiig hicheedeg. Ihenh ni tegej ch beltgegdej baigaa. Huuhduud ni togsood angli deer yamar ch hicheeliig sonsood oilgodog, deer ni baigaliin shinjleh uhaanii gol hicheeluudiig urdaa baridag ih surguuli geh MUIS-n mergejliinh ni bagsh naraar 1r kursiin hemjeend buh huuhduud ni zaalgaj bna, huuhduud ni suuj, yum unshij hiij surch bna.
Za edgeeriin ur dungees hamgiin engiin ni gehed ulsiin olympiaduudad togtmol amjilttai oroltsdog, togsogchdiin talaas iluu huvi ni gadaadad suraltsaj baina, yanz buriin tetgelegt uraldaant shalgaltand turuulegsed ni hen baina? Za barimttai heliye gevel SOROS-s zohiodog bolgar-n amerikiin ih surguulid surah jild neg udaa neg huuhed yavdag tetgelegt namaig mongold baih 4 jild dandaa darhan erdenet UB-n turkiin huuhduud bsan, bas negdsen undesnii college gej chi lav duulaa bailgui terend surah uraldaand shalgaltand namaig surdag bhad 3 jil daraallaj manai surguuliin huuhduud avsan. Za tegeed japand tetgelegeer 1,2r kursiin huuhduud yavuuldag shalgaltaar manai surguuliin huuhduudiin 4nii neg ni barag yavsan. ugui yadlaa gehed turkruu tetgelegtei yavdag (ene bol hamgiin least choice bdag bsan. Hervee bid tiim l brainwashed bsan bol hamgiin turuund l turk yavna geh bsan bizde) Getel manai surguuli jiriin surguuliudiig bodvol tsoohon huuhedtei hervee surgalt muu bsan bol ter dundaas iimerhuu amjilt gargah magadlal baga bsan busuu. Hamgiin naad zah ni l ene bna. Bi end ooriinhoo chadvaraar bish etseg ehiinhee mongoor gadaadad surch bui huuhduudiin talaar yariagui bna. Ingeed harahaar bid oort amidrald heregtei, ooriinhoo ireeduig zalchihaar skill olj avch chadaj bna. Iim humuus chinii helsneer ireeduid niigmiin dund, dooguur tuvshnii humuus boloh magadlal her bna chi neg bodooroi.
Chi neg ih strategy strategy geed tom tom yum yariad bna. Chiniiheer ter ni yu yum?
Bid turkiin tuuh uzej uhuulah surgaltand suudaggui, turkuudiig dagaj morgol uilddeggui, turk hool iddej osoogui. Bid jiriin surguuliudiin huuhduudiin adil bj hamgiin gol ni tednees iluu medleg medeelliig olj avah orchind bj teriigee ashiglasanaaraa oor.
Бүртгүүлэх
Нэвтрэх
Түгээмэл асуултууд
Хайх
