#AsuultSambar :

Neg iim onol baidag sh dee. Gerliin xurdnaas deesh xurd baix bolomjgui, gerliin xurdand xyzgaargui doxoxod gadnaas ogogdoj bui energy zovxon ter bieiin massiig nemegduulexed zartsuulagddag gej.

Minii bodloor bol iim onol baix bolomjgui baimaar yum. Jishee avya l daa:
Neg biet gerliin xurdaar nisej yavjee gej bodyo.(Gerlees iluu xurd baixgui bol yadaj adil xurdaar nisej boldog yum baigaa biz dee) Za tegtel yag esreg zugees bas tiim xurdtai bie nisej irlee gej bodyo l doo. Tegvel ene xoyor biet chin xoorondoo xaritsanguigaar 2C (C - gerliin xurdnii Physic tomyo.) xurdtai bolj taarna aa daa? Neg bietiig ni toolliin kordinatiin ex gej avch uzvel nogoo biet ni yaalt ch ugui 2C xurdtai bolno sh dee.
Yer ni ene xachin onoliig yaax gej xen zoxioson yum bol oo?

Bi dutuu tailbarlasan yum baina. Ug 2 bie ni 3 daxi tsegtei xaritsanguigaar tus burtee 1C xurdaar xodolj baigaa bogood xodolgoonii chigleluud ni xoorondoo yag esreg baix toxioldliig xelsen yum. Tegeed yag ene toxioldold ug 2 bieiin xodolgooniig xoorond ni xaritsanguigaar avch uzvel yu bolox ve l gej asuuj baigaa yum l daa.

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

Tegvel nuguu biye n toolliin ex avsan biyetei xapitsangyigaap 2*C xypdtaigaap xudlunu l duu. Bas neg jishee bdag shdee. Uud uuduusuu yavaa V1, V2 xypdtai vagon dotop syyj bgaa xun, bas tumup zamiin uptuun deep bgaa xun 3tai. Vagon dotop bgaa xun n boloxoop nuguu vagonii xypdiig V1+V2, gazap bgaa xuniig uupiin vagonii xypdaap ungupch bna gej boddog. Tepentei l adilxan yumaa. Zaaval 2 biye 2yylaa C xypdtai bx bas albagui bx gej bodoj bna. gepliin xypdaap nisej yavaa biyetei xapitsangyigaap espeg chigleld nuguu biye xudulj l bgaa bol tuunii xypd C+V bolox n bna shuu dee.

Gerliin hurdad dohoj ochson hurdaar yavahad tsag hugatsaa bolon, oron zain oorchlolt ulam ih bolono. Tuuniig ni tootsood hurdiig ni nemehed 2C bish 1C l bolno.
C+C = 2C gej gargaj baigaa Galilein huvirgalt dahi hurd nemeh durem. Lorents huvirgaltand hurd nemeh durem ni uunees oor. Harin Lorents huvirgaltand biesiin hurdiig ni mash baga gevel Galilein huvirgalt garch irne. Bid ingej budilj baigaa ni C - d dohoj ochson ih hurdtai yavj uzeeguigiinh.
Uuniig bugdiig ni tailbarlah geheer physics-iin neg lects bolchih geed baina.

Ter Lorenz xuvirgalt ch biluu neg formula baidag xarj baisan l daa. Tegsen ix xulxi onol shig sanagdsan. Jishee ni Sansriin 1 -r xurd oldog formula baidag sh dee. Ter xurdiig exleed onoliin xuvid bodoj gargaad, ter ni bodit baidal deer xeregjij, batlagdsan baidag.
Tegtel ene Lorenz -n formula deer shuud l gerliin xurd C geed orood irdeg teriig erdoosoo bodoj tootsoj gargasan yum baixgui. Exneesee l gerliin xurd gej neg yum baidag gej uzeed xerev gerliin xurd gej iim yum baidag gevel tuuntei oiroltsoo xurdtai bied yu toxioldox ve gesen shuu aguulgatai yum baidag.
Er ni bol exleed C xurd baidag gedegt itgeed, daraa ni ter tomyog bichsen yum shig baigaa yum. Texleer chin ter formula -r yaaj C xurdiig batlax bolj baina aa. Neg iimerxuu l yum oilgogdood baigaa yum.

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

ene talaar chin urid ni margaldaj baisan shde.

Er ni hyazgaargui orchlond hurd hyazgaartai baidag gej zarim humuus yariad l baidgiig bi ch bas sain oilgohgui l baigaa yum. bidend neegdeegui baigaliin uzegdel, shinj chanar, togtoltsoo zondoo baigaa.

Lorents huvirgalt ihenh zuild odoogoor hamgiin gaigui tohirj baidag bolohoor hereglej baigaa yum. tsag hugatsaa bolon oron zain oorhloltiig "ondor" nariivchlaltai tootsvol yah bol?

c hurdnii toon utga Maxwelliin onoloos gardag bhgui yu. Maxwelliin onol maani tsahilgaan soronznii uzegdluudiig tailbarladag, mash undur nariivchlaltai batlagdsan. Haritsanguin zarchim mun batlagdsan. Ungun deeree ene 2 zurchilduuntei met bdag bolovch, buh toolliin systemd Maxwelliin tegshitgeluud unen baihaar tiim koordinat-hugatsaanii huvirgalt olj boldog. ter huvirgalt ni Lorentziin huvirgalt. (zuvhun ene 2 nuhtsliig shaardval Lorentz groupees iluu tom conform group nertei huvirgaltuudiin olonlog oldono, harin ogtorgui-hugatsaag negen turul, isotrop gej shaardsanaas Lorentz huvirgaltuudiin group garna.) har ugeer helbel bidnii medehgui baisan mash ih hurdtai bie yah ve gedeg medeelliig Maxwelliin onol aguulj baisan bolj taarch baigaa yum.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

yurtunts uuruu hyazgaartai ch baij medne. tuunees gadna ene "hyazgaartai" hurd maani yamar neg utgaar hyazgaargui yurtuntsud ch hangalttai yum. hurdtai yavaa sansriin hulgund hugatsaa udaashrana. gerliin hurdand hurenguut tend hugatsaa "zogsono". tegeheer gerliin hurdtai yavaa hulug dotor 1 sekund unguruhud gadna ni hyazgaarguigees ih hugatsaa ungurnu. hulug maani hyazgaarguigees ih zam tuulna. tegeheer iim hulguur hun hyazgaargui yurtuntsiin hyazgaariin tsaana garch chadna. gerliin hurdand hezee ch hurehgui bolovch tugsgulgui duhuh tohioldold bas iim jishee baiguulj boldog.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

huuch neeree baga huch zartsuulaad ih yum avch boloh uu?
neg hun mash baga KB zartsuulaad ovoo dulaan gargana geed baigaam l da
tegeed bodood baisan chine neg energy hadgalagdah huuli muuli sanaand halit buugaad boldoggue.
ter tohooromj ni bolhoor iim yum baina l daa agaariig halaagaad tuuniigee ergelduuldeg 0 useg chig helbertei yum shig baigaan
teeg dotor ni sens baigaa deer ni halaadag ten baigaa
aah tegeed dulaaniig mederdeg datchik baigaa
tegeed ter hun nadaa mongo ogoochee bi eniig hiiye geed baihiin yaahoo gavaanaa ?

naadah chin arai l todorhoi bish bna daa. ih dulaan gargana gedgiigee yugaar hemjih yum be. yur ni halaaguur ugsun energiig ter chigeer ni l dulaan bolgonosh. harin uruun dotorh dulaaniig baga aldah, sain circulation hiihed l gol asuudal bainash.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

ene chin hemjiltiin utga ni hemjiltiig yamar tuvshind yaj hiihees hamaardagtai l adil yum.
zaaval gerliin hurdtai holog baih albagui l dee. zovhon medeelel damjuulahad ...
Gerliin hurd ooroo medeelel damjuulah hurdiig hyazgaaralchihaad baina gesen oilgolt naanaas chin garj irchihgeed bna. ooroor helbel 1 million gerliin jiliin tertee baigaa odod odoo gerlee tsatsruulj bga yu? esvel sonoson u? gedgiig ene onoloor tailbarlaj chadlu shuudee.

bas neg sanaa gevel ertotsiin uusel ba togtotsoi holbootoi yum. Ertonts ih tesreltees uussen geh onol. ene onoloor manai delhii narnii systemteigee, galaktiktaigaa "ih tesreltiin" ulmaas tsatsarsan "chigleleer" "todorhoi" hurdtai nisej baidag geh. tegeheer edgeerees tsatsarj baigaa gerel ni l hoorondoo haritsangui hurdtai baih bolno. harin bid gerliin hurdtai nisej baival yah ve? uchir ni ertonts tertei tergui hyazgaargui bolohoor uuniig togtooh arga baihku bish u?

hoer hudag buhii havtgai hooloi. 1 ni vacuum, nogoo ni dulaan damjuulah tos masl, liquid, yu ch baisan yahav. Vacuum heseg ni haniin gadna taldaa, tostoi heseg ni haniin dotor tald ru harj bairlana.

Tosiig (zevruulku) bainga ergeltend oruulsanaar (sens ashiglan) het halalt ogohgui (havtgai, orgon hooloi, bas temperatruiin datchiktai) gadagsh dulaanaa aldahgui (vacuum) zovhon dotogshoo dulaanii energy yalgaruulna.

iimerhuu l yum tosoologdoj bna.

Esvel yag haluun sav shig ajillah dulaan hadgalah tohooromj baij bolno shde.

EE naadakh chini 2 bieiin hubid avch uzej bna shuu dee, Chi neg huntei 2m/s hurdtai nuguu hun chini bas 2m/s hurdtai baivalchinii huvid chi 2m/s hurdtai heveerei yvna biz dee

Za ter Lorenz xuvirgaltiig xamgaalaad baigaa ulsuudad neg asuult tavii.
Ertonts deer ter chigtee zovxon manai solar system baisan gej bodyo. Bas manai solar system -s nisen xoldoj baigaa (medeej gerliin xurdaar) xeseg gerliin Foton baisan gej uzye. Yaxav bux sansar ogtorguid erdoo iim 2 zuil l baigaa bolog.
Tegvel chuxam ali ni bairandaa zogsoj, ali ni gerliin xurdaar xodolj baigaag logic -n xuvid todorxoilj chadax uu?
Manai solar system bairandaa zogsoj, onoo xeden Foton gerliin xurdaar xodolj baigaa yum uu, esvel ter xeden booms bairandaa zogsood manai solar system gerliin xurdaar tednees xoldood baina uu gedgiig.
Oor yamar neg toolliin ex bolgox biyet baixgui toxioldold avch uzej baigaa gedgiig anxaaraarai.
Ene asuult xerxen xariulagdaxaas ix yum shaltgaalna shuu.

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

Lorentz huvirgaltiig surtei hamgaalsandaa bish harin chinii bolovsrold jaahan nemer bolj magadgui gesendee shuu :D

Lorentz huvirgalt ni daraah undsen zarchmuudiin neg murdluguu yum:

1. oron zai tsag hugatsaanii negen turul, isotrop chanar;

2. toolliin inertial systemuuded fizikiin huuliud ijilhen baih Haritsanguin Zarchim;

3. Maxwelliin onol buh inertial toolliin systemuuded bieldeg baih zarchim;

3'. gerliin hurd buh inertial toolliin systemuuded ijil utgatai baih Gerliin Hurdnii Togtmol baih chanar; ene chanariig 3-aas gargaj bolno;

Lorentz huvirgaltaas "hurduudiig nemeh huuli" gardag. ene huuliar gerliin hurdnaas hetrehgui yamar ch 2 hurdiig nemsen gerliin hurdnaas hetrehgui baih yostoi. ("nemeh" gedeg ug too nemehees uur utgaar hereglegdej baigaag anhaaraarai.) mun hudulj baigaa bieiin urt agshih "Lorentz agshilt", hudulj bui system deh processuud udaashrah "Larmor udaashral", hurdsah tusam inertia ihseh uzegdel zereg murdluguunuud bii. ene bugdees taivnii teg bish masstai yamar ch biet gerliin hurdand hurch chadahgui gesen dugneltend hurne. u.h. teg bish masstai biet gerliin hurdtai hudulj baidag tiim toolliin system oldohgui. fotonii taivnii mass teg buguud yamar ch toolliin systemtei haritsuulsan urgelj gerliin hurdtai hudlunu. u.h. foton taivan baidag tiim toolliin system oldohgui. fotontoi bodit toolliin system behelj bolohgui, behellee gej tusuuluhud fotonii huvid yurtunts oron zai tsag hugatsaataigaa buhleeree gants tseg bolj huvirna. nuguu narnii aimag ni ch, foton uuruu ch ter tseg dotor baina. tegeheer hurd, bairshil, hugatsaa gesen oilgoltuud utgaa aldana.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

Za tegvel arai ooroor avch uzye l dee. End ter Foton geechiig oroltsuulalgui tag martya. Zovxon masstai biyeuudiin xuvid deerx asuudliig sonirxyo.
Manai narnii system -ees bas neg odnii system gerliin xurdtai xaritsuulj boloxuits xurdtaigaar (neleen xed daxin baga xurdaar gej bodyo) nisen xoldoj baina (yaaxav dee nogoo ix tesrelt ene terees ch bolson gej boddog yumuu) gej tosoolood uz l dee.
Tegvel odoo ene toxioldold taivan baigaa odnii system, xodolj bui odnii system -g yaaj yalgaj todorxoilox ve?

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

naadah chin uul ni haritsanguin zarchmiin heleed baigaa zuil shuu dee. fizikiin buh huuli yamarch inertil toolliin systemd yg ijilhen baina gedeg bol, yamar ch fizik turshilt hiigeed ali system ni hudulj baina, ali ni hudluhgui baina gedgiig todorhoilj bolohgui gesentei equivalent. absolute taivan baidal baihgui ch gej tomyolj bolno. haritsanguin onol maani ene zarchim deer undeslegdsen bolohoor, tuunii yamar ch murdluguu uuntei harshlahgui. chi deer minii sanal bolgoson "bolovsrol" ded forum dotorh bichlegiig unshaagui yum uu?

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

Er ni etssiin dundee deer durdsan 2 odnii system -n aliig ni ch toolliin ex gej avch uzsen ur dun ni adilxan baina gej baigaa yum uu? Uuniig unexeer itgeltei xelj chadax uu?

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

yag unen. odoog hurtel uund harshilsan tohioldol baihgui. ene zarchim unuugiin shinjleh uhaanii tulguuriin tulguur zarchmuudiin neg.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

Odoo tegvel daraagiin asuult.
Bux ogtorguin xuvid avch uzvel xaa negtei gants ch bolov todorxoi taivnii mass buxii biyet manai solar system -tei xaritsanguigaar gerliin xurdand doxson (xed daxin baga) xurdtai xodolj baix magadlal xer ondor ve? Er ni onoliin xuvid tiim biyet baix bolomjtoi biz dee?

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

onoliin huvid medeej bolomjtoi. Ih Tesreltees bolood odoo holiin galaktikuud mash hurdnaar bidnees alslan hudulj baigaa shuu dee. minii medeheer jishee ni gerliin hurdnii 3/4 hurdtai galaktikuudiig olniig burtgej sudalsan baigaa.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

Texleer deer durdsan gerliin xurdtai xaritsuulj boloxuts xurdaar manai solar system -s nisen xoldoj bui biyetiig toollin ex gej uzvel manai solar system tiim xurdaar xodolj baigaa gesen ug. (Toolliin systemiin exiig xerxen avsanaas ur dun oorchlogdoxgui)
Ene zov uu?

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

Ene talaas ni avch uzvel manai solar system gerliin xurdtai xaritsuulaxuits xurdtai nisej yavaa gej uzej bolox ni batlagdlaa.
Texleer manai delxii deer time udaashirch, biyesiin mass nemegdsen baix yostoi bolox ni baina shd.
Ingeed l Lorenz xuvirgaltad itgexed xetsuu bolood irj baigaa yum daa. :D

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

Lorentz huvirgalt maani Haritanguin Zarchim deer undeslegdsen bolohoor tuunees garah murdluguunuud Haritsanguin Zarchimd harshlahgui. Narnii aimag gereltei haritsuulahguits hurdtai baidag tiim toolliin systemuud baigaa. bidnii tsag tedentei haritsuulahad udaan. tednii tsag bidentei haritsuulahad udaan. end harin yamar ch zurchil baihgui.

ihriin paradox gej neg yum bii. 2 ihriin neg ni (A iher gey) mash hurdtai sansriin hulguur haa negtee X gedeg od ruu nisch, nuguu ni (B iher gey) delhii deeree uldjee. delhii deerh B ihriin ajiglaltaar, nuguu A iher ni hurdtai baigaa bolohoor A ihriin hulug dotorh hugatsaa udaashrana (u.h. B iher A-g harahad tuunii uildluud udaan haragdana), tegeheer delhii deer butsaj irehdee delhii deer uldsen B ihriigee bodvol zaluu baih yostoi. harin, sansriin hulug maani jigd hudulj X odon deer ochood, jigd hudulj butsaj irsen gevel, A ihriin ajiglataar B iher maani mun mash hurdtai hudulj baigaa, tegeheer B ihriin hugatsaa udaashrana, tegeheer delhii deer A iher butsaj irehed, B iher ni tuunees zaluu baih yostoi. tegeheer haritsanguin zarchim maani buun zurchil bolchihloo shtee?!

ugui ee. A iher maani inertial toolliin systemd bish. od ruu ochood, butsaj irehiin tuld zaaval haa negen gazar hurdaa saah, u.h. hurdatgaltai boloh heregtei, tegeheer ene ni inertial system bish bolj huvirna. hervee inertial systemuud baisan bol, A ba B ihruud hezee ch dahij uulzahgui buguud, hen ni zaluu uldsenee medej chadahgui, B-iin ajiglaltaar A ni urgelj zaluu, A-iin ajiglaltaar B ni urgelj zaluu baih bolno.

haritsanguin yurunhii onol inertial bish systemuuded yu bolohiig tailbarladag, deerh od ruu yavaad butsaj irdeg ihriin paradoziin huvid uuniig hereglesneer, sansriin hulguur nissen iher ni zaluu baina gej batlagdsan.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com

Ingeed bodood uzexleer Lorenz xuvirgaltad tailbarlaj chadaagui "neg jaaxan tiimerxuu xariulaxad evgui" maapaantai asuudluud zondoo baigaa biz dee.
Deerxi jisheeg daxiad jaaxan delgerengui avch uzye. Deer xoorondoo xaritsanguigaar gerliin xurdtai jishij boloxuits (~C) xurdaar xodolj bui 2 odnii system -n tuxai avch uzsen baigaa. Ene xoyor odnii system maani xoyuulaa neg negniixee xuvid "~C" xurdaar xodolj baix bolomjtoi, tuxain toxioldold xoyulangiinx ni xuvid neg ni nogoogoosoo udaan time -tai, mass ni xaritsanguigaar nemegdsen baina gesen ug bolood baina. Texleer A>B>A gex mayagiin Logik -n zorchil garch ireed baigaa.
Tegvel ene xachin toxioldliig bur zorchiltei bolgood uzye l dee. Neg odnii sustem -s nogoo odnii system -n chigleld tuunees 2 daxin baga "~C/2" xurdtai (ene bol gerliin xurdtai xaritsuulj boloxuits xurd) bas neg biyet ilgeesen bolog. Ter biye ni ooriin xoorgoson odnii system -tei xaritsuulaxad "~C/2" xurdtai baigaa tul time ni ter odnii system -tei xaritsuulaxad udaan bolson bogood mass ni nemegdsen baigaa. Getel nogoo odnii system -n xuvid bol ene biyeiin xurd ni 2 daxin buursan bolj taarna. Texleer ug biyeiin mass xarin ch buurch, time arai xurdan yavj exelne gesen ug.
Ingeed neg biyeiin mass buuraxiin zeregtseegeer osch, time udaashirsan xernee bas xurdassan bolj taarch baina. Uuniig metematik talaas ni tailbarlax bolomj baina uu?

_________________
Би юу ч мэдэхгvйгээ л мэднэ.

end mass, hugatsaa metiin talaar yarihdaa yamar toolliin systemtei haritsuulj yarij baigaagaa tootsoh yostoi. za systemuudee A, B gechihie. tegvel, A systemiin mass B systemtei haritsuulahad, u.h. B systemees ajiglahad ih, jishee ni 2 bolog, harin B systemiin mass A systemees ajiglahad mun 2, gehdee A systemiin mass A systemees ajiglahad 1, B systemiin mass B systemees ajiglahad 1. uuntei adilhan A systemees ajiglahad B systemiin hugatsaa A systemiinhees 2 dahin udaan, B systemees ajiglahad A systemiin hugatsaa B systemiinhees 2 dahin udaan. u.h. A-aas ajiglahad A deer 2 jil ungurch baihad B deer 1 jil ungurnu, harin B-ees harahad B deer 1 jil ungurch baihad A deer 0.5 jil ungurnu. end 0.5=2 gesen zurchil baihgui. A-aas harahad B deer unguruh 1 jil, B-ees harahad B deer unguruh 1 jil 2 yalgaatai. edgeeriig haritsuulahiin tuld 2 system maani dahij neg udaa uulzah yostoi. getel dahij hezee ch uulzahgui. dahi uulzval inertial bus system bolood, asuudal haritsanguin tusgai onoloos halina. mun l nuguu ali systemtei haritsuulj yarij baigaagaa durdsanaar zurchiluus garna. u.h. mass, hugatsaa gedeg maani absolute "tsaanaasaa baij baidag, buh systemd adilhan" hemjigdehuunuud bish, harin "ali systemees hemjsenees hamaarch uurchlugddug haritsangui" hemjigdehuunuud yum.

jishee ni, davhij bui galt tergen dotor biet chuluut unalt hiij baina gey. tegvel galt tegrgen dotroos ajiglahad shuluun zamaar chanh dooshoo unana, getel gazar deerees harahad ene ni paraboloor hudulj baigaa ni haragdana. galt tergen dotroos ajiglahad biet hunii garaas shal hurtelh zam yavsan bol, gazar deerees ajiglahad biet "galt teregtei hamt nileen yavchihsan bolohoor" iluu urt zam tuulsan met haragdana. tegeheer bietiin hudulguunii traektori, tuulsan zamiin tuhai yarihdaa yamar toolliin systemtei haritsuuljyarij baigaagaa durdah heregtei bolj baigaa biz.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com