#AsuultSambar :

ASUULT.NET - МОНГОЛ УЛС МАНДАН БАДРАГ!
It is currently Feb.21.19 9:11 pm

All times are UTC+09:00




Post new topic  This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 2 posts ] 
Author Message
PostPosted: Dec.17.05 8:45 am 
Offline
Жинхэнэ Гишvvн
Жинхэнэ Гишvvн

Joined: Mar.02.05 2:45 am
Posts: 23
Jav guai nar haniin tolgoid tusaj baihad nudee neelee. Zovhi ni hoh nyats bolon havagnaj uhargaidaa honhoin shirgesen gerelgui nudeer geriin dotorhiig toiruulan harah gej ihed hundersen tolgoigoo araihiin erguulev. Hyangan hamriin samsaanii mogoors nevt gerelten shanaanii ni yas arisaa tsoo tatah bii gemeer yordoijee. Tsarainii ni ongo ene nugelt ertontsod amidrah odor tootoi hun gedgiig iltgene. Yas aris bolson garaaraa ornii holoos uysan tatuurganaas changaaj baij bie ee hagas erguuleed yavgan shireen deerh shaazantai tsiidmeer amaa devteev. Tegeed haniin tolgoid tussan narnii gerliig heseg shirtev. Gadaa zunii saihan odor, Jav guai tengeriig toonoor, gazriig uudeer harah todii bolsoor udjee. Gevch haniin tolgoid russan narnii gerliin shar tolbond buhii l gazar delhiig bas harj bolno. Nasaaraa hondlon guld davhisan tal nutag, uzej ongoruulsen amidral ni uurd nuden anihaas naash yaj balran arilah bilee. Ogloo bolgon "Odoo ingeed zovlon duusah tsag ireegui uo" gej goridoh bolovch odor honog ongorsoor l baina. Hun gedeg mon ch boh goltoi um. Utsan chinee ulaahan ami gevch tasarch ohgui ni gaihaltai. Ovchin oindoo hurlee. Jav guai ongorson havriin tsagaan hagdnaar hadan gertee harina gej bodoj baisan bolovch butsengui. "Bi er ni doloon goltoi amitan um aa" gej hund yarina. Uhehiin ruhai bodoj yavaagui bolovch uhehees neg ih ihgui hun baij. Uuniigee oilgohdoo sanaa amarsan bogood eldev zovlon gaslan bolj ginshignelgui zorigtoi taivnaar uhlee huleej baina. Setgeleer mashid hatuujin chadahad bieiin shanalal hurtel namdaad yavchihna. "Iim saihan odor baital uudee bituuleed gardag ni uo ve?" gej ehnertee uur hurmeer aydsanaa "Jav chi buu buhimdaad bia" gej oortoo tushaav. Tegeed ovchind nervegdsen bieiin oi gutam nyalun uneriig darah gej hajuudaa arts uugiulaad um bodov. Gadaa boljmor jirgej, alst aduu yantsgaahad ooriin erhgui suurs aldav. Hogshniihoo unee saaj baigaag sonsood gar huruu ni tsutsdag bolj dee gej orovdono. Ehleed uneenii hohiig jigd shuvtran shaagital saaj baisnaa todhon gar chi tsutsaj shor shor hiilgeed neg heseg amarna. "Hoorhii dee. Huugiinhee tsergees halagdaj irtel gantsaaraa baih boloh ni" gej Jav guai bodov. Huugiinhee irtel teseed baiy gej bodlj baisan bolovch dahiad hagas jil teseh yamar ch id shid baihgui gedgiig medsenees hoish hogshnoo zovoolgui erthen shig taliij odoh umsan gej bodoh boljee. Sanaagaaraa ch gesen uhliig oirtuulj boloh met bodogdono. Ovchin ni ch negent gazar avch bogoo utsan chineen ulaan gol l argagui neg tsohij bgaa ni ilerhii boljee. Hool undnaas ch garaad udav. Uheh odroo huleene gedeg ongorsnoo bodoj hevt gesen ug baij. Jav guian goltoi baigaagiin gantshan uchir utga l tuund baina. Busdaar bol hunii toonoos ali hediin ooriigoo hasjee. Bie uhehees naana uhaan uhchih vii gedeg l gants aih um ni. Gevch bie doroitoh tusam uhaan ulam saruul bolj bailaa. Bie ee uhaanaar zahirch ay taarsan tsagt odoo ingeed amisgaagaa huraah tsag bolloo gej oortoo tushaaj bolmoor sanagdana. Gevch tiim ays ni hezee taarah, tegj taarsnii temdeg chuham uo bolohiig medehgui bailaa. Onoo ogloo ovdoh, shanalah um ni negent duussan met hachim baih ajee. Amaa devteegeed artsnii saihan uner unertej hoshij chilsen bie ee argatsaaj hodolgood avtal urgelj goroij baraij baidag dotor ni uujran tolgoi ni hohgorchih shig bolov. Zurhee chagnaval ih udaan bolovch dereer damjin duuldtal lug lug tsohij baina. Jav guia uudnii baruun hatavchind olgoson hazaar, nogt, huraalttai baraan deer golmiig ni delgej tavisan emeelee harav. Ezen ni mordoh chadaltai um shig emeel hazaar zeheestei baig gesen shig hogshin ni tuuniig er hodolgodoggui bilee. Zuuh deer zagsaasan orom narnii tuya shig shargaltana. Hoimriin avdar deer hogshnii badraasan zul gal dohiurtai har tsetseg met badamlan bohoj bna. Ongorson zun zumber hee tavij budsan uni ni narnii gereld yaraina. "Manai geriin mod sain. Huu halagdaj ireed bureesiig ni shinechilne biz." Zuun hayand hogshnii ornii tolgoid ulaan shunhan devsger deer altan horol tavisan nuurtei huuchin tsagiin namhan avdar baina. "Tuuniig sergeegeed budchihdag baij dee. Hogshin bid hoeriin anhnii um" gej bodov. Ter huuchin avdarnaas busad um tsom yosooroo, bohoj baigaa zul hurtel yosooroo bohoj baih shig sanagdana. "Odoo ingeed boloo um bish uu dee. Hichnii boltol ooriigoo ch huniig ch zovooh ve!"gej genet bodov. Hogshin ni uneegee saagaad orj irehed ailiin huuhdiig davhiulaad nutgiin ovgotsuuliig ireech gej heluul gev. Argagui tsag ni tulaad amin deeree bailgahiig bodoj dee gej Jav guain ueiin gurvan ovgon yaran irlee. Urid gazar honhoitol buuj mordoj baisan uyan deer ni buutsgaaj uo gej helj uulzana daa gej zurhsheen orohod Jav harin sulhan duugaar bolovch uheh gej baigaa hunii amnaas garamgui hogjiltei nargiatai um yarij ugtlaa. Huren torgon deel omsoj, 45 onii daind tur tseregt tatagdaad avsan shar guulin medalia zuuchiheed ondor der tushjee. Jav guain gagiin tunsh bogood gezegt Naidan hemeeh (say boltol gezegtei yavsan) huder har ovgon, nutgiin ih hundtei hun, olon jil Jav guaitai hamt bag sumiin eldev alba haaj yavsan borgotsoi Dorlig (yagaad tiim hoch avsniig burhan l medne), ueyel boloh shumuul Jamts gegch gonginoson nariihan duutai ovgon uheld tulsan nohriigoo ingej nargij naadaj baihum gej sanasangui. Hatuu er gedgiig medne. Gevch harahad nud halitanrmaar bolson gej sonsood argagui zurhsheen orj garah ni ch hovordson baij. Neg goliin, neg ueiin ovgotsuul urt amidral tuulj nasan heviihiin jam yosoor uvan tsuvan tsoorsoor bolovch zaluu zandan tsagiinhtaigaa adil bie bie ee nereer ni bish hochoor ni duudaj naanuu tsaanuutai yavah uchir neg ni ingej tasraad taliichihna gedeg amidral om tsom userne gesen ug. Jav guai uldeh hediinhee setgeliig zasiy gesen shig bailaa. Gezegt suulhen shigeer ireed nud dalidran zuuhnii amand suuj mod tolgoitoigoo notsoldohod Jav guai tuuniig shoolj "Gezegt maani ulam l ongo orood baina. Zaluu ehner avah gej baina gedeg ni ortoi dogoo. Tegtel ene bid 2 chini anh neg jil ehner avsan um shuu dee. Odoo ene Doljingoo bosgoh gej yaj hogloj yavsnaa sanaj baina uu? Doljingiin muu emeeliig chinglegnees avah gej yavaad nohoid hongoo uruulchisanaa, mon ch yadauu baij dee. Emeeltei mori hotlood ireh chadal baihgui. Odoo harin jargaad, aagaa bagtaahaa baij. Bas zaluu huuhend sanaatai" gehed Gezegt dorhinoo setgel uujirch gaansaa ovortlon "Zolig gej! Nohoid uruulsan sorvi odoo ch bii shuu" geed gereer duuren ineedem bolov. Andiinhaa amin deer baij ui gashuu bolno gesen chini harin nair naadamd irsenum shig hogjoontei boldog baina. Jav guai tedend: Muu devhregiin (ooriin ni hoch) chini amid yavah honog argagui guitsej baina. Ta nariigaa neg haraad uhie gej shiidlee. Uhehiin omno neg sain nargij, ta nariinhha duulah huurdahiig sonsiy. Uridiin tsagt umsan bol hoit nasandaa uulzaj uo magad geh sen. Namaig ta nar es medeh bish. Uhelgui monh horvoo deer torson bish hoino yay gehev. Aliv uyelee chi hamraa harj uruu tsarailj suulgui naadah arhi, airagnaasaa hii. Jaahan shar tos hovuuleed nad ch gesen hiigeed ali! Muu devhergee alsiin zamd udaj baina gej bodood l uutsgaa! Zaaval hodooluulj irchiheed ui gashuu tailj baina gej uuh alba uu? Yamar ch gelee uhaantqai amisgaatai baigaa deer ni amid javtaigaa uridiinh shigee nargij baina gej bodood uutgaa! gej shahaj baiv. Tegeed helsen yosooroo shar tos hiij halaasan arhi jaahan uuchihaad nud ni gereltej, yontgor shanaand ni hurtel tsus tuyarav. Uhelgui monh horvoo deer torooguigee sain medeh ter hed tunshiinhee ugiig argagui dagaj arhi airag uutsgaan duu shuu bolov. Nairiin gurvan duutai asan gezegted ay barih alba tulgarch gezegt hoorhii mini huuchin buunii hugarhai gedgee uzuullee. Hoo tortog bolson soongo duutai morin huuriig hogloj amisgaa tasaldangi bolovch surhii ershuud bargil hooloigoor,
Ze Jiguurtei torson manid chini
Jigtei saihan oron baivch
Jargal zovlon alind ch bol
Zayaniihaa hucheer boldog bus uu
gej duulahad Jav guain hogshin eregnegniihee hajuud nulimsaa archin buruu haj suuv. "Gezegt ch neeree zaluugaaraa baina. Ovgon shuvuu butsnaa geed..." gej Jav guai suurs aldsanaa turhen zuuriin gunigaa hoon zailuulj "Borgotsoi chi ter jil namaig yaj chadsanaa yariach" gev. Borogotsoi Dorlig buguindaa altan tsag zuuj. nudendee suuder shil zuuchihsen degjin shovgor ovgon yarihaasaa turuun heeg heeg ineegeed: Bi bagiin darga, Jav uhuulagch ter zun alba shiruuniig heleh uu. Dainii urid jil shuu dee. Zaluu ch baij. Tsergiin agt, noosnii noogdol guitseeh geed l bid 2 odor shonogui ail hesdeg bailaa. Tegehed bag gedeg chini odoogiin sum shig nutagtai, yavj baragdahgui. Neg odor doo Huremt orj yavsan chini zam deer morio barisan hun hevtej baina. Hureed ochtol mani hun hurhirch hevtdeg baigaa. Yor ni boh untjee. Tegeheer ni shoglomoor sanagdaad moriig ni hotlood alga bolj ogloo. Mon ch dursgui baij dee. Mani hun neg serehnii yavgarchihsan baidag. Hagas ortoo shaham holoo holgotol matsaj aild hursen baisan. Suuld tegj yavgaruulsnaa heleed aluulah shahsan san gev. Ene meree ider zaluugiinhaa eldev yavdliig dursaltsana. Shumuul Jamts sogtohooroo uildag hun, bie ee hichneen barivch tessengui shulsee saviruulj baigaad gingenetel uilchihav. Chi bitgii hun uruu tataad bai! Uilj baigaa ni hurtel yengeneed yag shumuul shig gej Jav guai shoolohod ineedem bolj harin chi gomdoj orhison Jamts, Chi hezeeneesee chuluu shig hatuu setgeltei hun. Uldeh bidniigee ch zoolon doroi uls gej medehgui geed garch yavahiig zavdsand Ueyel mini! Bi chiniihee uyan zoolon setgelteig medelgui yah ve. Togloson um. Chi aduu huraagaad irehgui uo, bi neg hariy gej guiv...
Jamts aduu huraaj geriin gadaa avchirsan hono humuus Jav guaig shirdeg deer damjlan gargajee. Jaran heden jil amidarsan horvoo yortonts zuniihaa neg saihan odroor tuuniig uden gargaj baina uu? Naran heviij, agi gangiin uner anhilmal zoolon bogood buleen sevshee uhliin omno zorigtoi taivan bai gej argadan ilbej baih shig. Nutgiin hoh nogoon guvee tolgod uniar dund yamarhan jamtai yortonts bilee gemeer. Ene nar. salhi, tenger, guvee tolgodoo suulchiin udaa harj baina gej Jav guai bodoj bailaa. Jamtsiin huraaj avchirsan aduu turgilan boognorch aagaa bagtaaj yadsan unaga daaga tagaraldan charlaldah bogood harin beg hogshin buural azarga surgees zaiduu zuurmeglen baina. Jav guai tuuniig harj omgoltson ziivger uruulaa muruilgan ineevhiilj, Ter buurliig haraach! Moch ch yastai adguus um san. Muusain baidsuudad gologdoj uree shudlend hajigluulaad odoo ch bolij dee hoorhii. Gehdee nadaas l turuulsengui dee gev. Chingeed heden moch ongorohod nar salhind tsochirdsondoo ch um uu amisgaa ni deer garch nud ni jigteihen hurtsaar gyalalzav. Uyelee uurganii mini huiviig tailaad ali! geed huivaa Gezegted ogch, Chi zaluu ehner avah sanaataigaaraa uuniig av! Ooniin huzuugeer hiisen sain huiv shuu. Chadlaa uzuulehed chini hereg bolno gev. Dorlig tunshdee siilber ni balartlaa elegdej moliison jijig gartaam hoorgoo "Gangan hund garhi neme" gej ogov. Chingeed suuliin ugee helsen ni: Ta nariigaa, nutag usaa. aduu malaa harj avlaa. Hichneen saihan salj bolmoorgui yortonts bolovch Gezegtiin duuldag ovgon shuvuu shig butsah tsag boljee. Jaran heden jil delhiin toos hodolgoj ih um uzlee. Gomdol alga. Sain hainitai, golomt zalgah huutei, saihan nohodtei jargaj yavlaa. Iim tiim um dutuu dund baisan gej gajrah um alga. Olnii dund l yavlaa. Jamts mini chi setgelee barij uz! (Jamts uilsaar holdov) Bid chini ingeed l uvan tsuvan hoit engertee garah uls shuu dee. Jam um hoino. Yamar manai Mongoliin udam tasrahaar bish! Ta nar mini tegeed ur ach onor otgon jargaj degjij yavaarai! Za odoo bolloo. Gert mini oruulaad ali! jav guai uur shono hagatsahiin aldad nasan ood boljee.


TOGSOV.


.


Top
   
 
 Post subject: Ulaan shuher
PostPosted: Dec.18.05 1:34 am 
"Улаан шүхэр"


Hagas sain odor. Horolmaa uschnii gazriin tom tolinii omno bie, huvtsas hunaraa saitar shalgav. Urt sormuustai zuuvan shar nudee hurtel heden yanz bolgoj uzlee. Usee iinhuu haraar buduulah bolgond shar nud ni ulam tod bolchidog bilee. Torolhiin umiig yaltai ch bish. Odoohondoo nudnii budag gej garaagui baina. Geed ene shar nudiig ni saihand tootsdog hartsuul ch olon baidag um. Myagmar ch gesen "chinii mini nud naran nud" gedegbilee. Naran nud geheer ih l soninn. Ene odor Horolmaa oortoo neg l aytaihan haragdav. Yagaan bor ongiin ogotor boshinz ohidiin huvtsasnii yanztai bolovch neg ch ih buruu zoruu haragdahaargui. Tuunii baharhal boloh chiireg saihan hol ni ene zunii narand hedii ni zandnii ongotei bolson gevch sudasnuud ni hohron salaalj haragdana. Hedhen jiliinomno Horolmaa nertei tamirchin baisan um. Tsengeldeh hureelend tsuglarsan heden myngan hunii omno uran hodolgoon uzuulj bieiin chireg chamdai, goo uzesgeleng gaihuuldag baisan um. Hold ni iim hoh sudas garch ireh um gej ter ueyd ogthon ch sanadaggui baijee. Sport-n master tsol ch nasnii ene met huvirliig nuuj chadahgui ni medeej. Nas guch garch bieiin uyn nalargai aldagdahad shuherch bolson bilee. Busguichuud shuhreer buuh zorigt saihan yavdliig hoshuulagchiin neg ni um. Tiinhuu Horolmaa zovhon uran gymnastikiin sport-n master todiigui zorig sambaa goo javhlan hosolson huuhen gej tsuud garchee. Ene bol tuunii baharhal um. Zuuvan shar nudiig hureelsen ul medeg urchlee, end tend il garch irsen hoh sudas metiin nasnii temdegt daragdaghuin tuld usee buduulj ogotor boshinz omsoj yavdag bolovch setgeleeree bol terhuu "Naran nud" gedegteigee adilhan.

Horolmaa huvtsasniihaa ochuuhen nugalaag hurtel tolidoj zasaad uschnii gazraas garav. tuunii nudend zunii tungalag hurts naran melteshiiv. "Humuus namaig aytaihan harj baina" gej bodohod hol hongorood yavchihna. Horolmaa ooriig ni hun yamraar harj baigaag andahgui. Ataarhal, shohoorhol, adlal tsom hunii gantshan hartsnaas ilerhii bolno. Horolmaa uuniig ooriin erdem gej sanahgui bogood busguichuud tsom tiim medremtgii biz gej bodno. Ene hagas sain odor hotiin gudamj choloond zuil zuiliin tsetseg tsatssan met olon ongo hosoljee. Tednii dund yagaan bor tsetseg bol Horolmaa bailaa. Ooriigoo tiin bodoj, jujigchin met olmii deeree hongohnoor gishgen tseejin bier uragsh temuulen salhi tatuulj yavlaa. Tuuniig nudnii bulangaar bolovch haralgui ongoroh zaluus ugui. Ene odor nartai, jargaltai odor ajii. Ornodiin ali neg ornii juulchin bololtoi yonhor hamartan dairaldav. Short hemeeh shuudag omsoj neg ih ustei holoo il gargasan hiigeed nudendee tom har shil zuuj gohiison urt huzuundee zurgiin heden apparat zuusen lut er Horolmaag eerch "Erhem hadagtai mini, gantshan huram huleene uu. Ta yostoi saihan Mongol huuhen baina. Tanii zurgiig avahiig zovshoorno uu" geed hariu helehiin zavdalgui zurgii ni darj orhiv. Gadaadiin huntei seetegnev gej oilgoson zarim hun zevuurhsen um uu shoolson yanztai harjee. Getel Horolmaa ulam uramtai, baysgalantai bolloo. "Saihan Mongol huuhen" gej hariin hund saishaagdahad aytaihan bailgui yah bilee. Bagahan umnaas yourtonts uujil\m bolno. Gadniin oron zai ongo uzemjiig setgeliin hemjuureeree hemjdeg hunii aytaihan gants ug nariig gereltei, tengeriig cholootei bolgono. Amidraliin zam gegchiin negen heseg ni hotiin shuugiane ene gudamj bolj alhaj gishgehed hongon. Iim tsagt huniig hairlaj yavaagiin uchir utga buren bolj gantshund bish buhii l yourtontsod ter hairaa hurteemeer sanagdana. Yazganasan ene olon hunii deerees gal ulaan shuhreer buuj "Bi tan nart hairtai! Bi gazar, tenger, hot tosgon, uul tal tsomd ni hairtai" gej hashgirmaar sanagdana. Bayarlaval ch bayarlahiin chinee bayarlaj. gutaj. gunival ch ood tatahad hetsuu bolchihdog zantai Horolmaad "havriin tenger shig" gedeg mash delgersen zuirleliig humuus "hairlah" ni elbeg bolovch ooroor baij chaddaggui bilee. ene bol unen heregtee havriin tenger shig muu zan bish, harin genen tsagaanii temdeg boloh bogood yortontsiin buh yavdliin toloo bauar ba shanalliig edelj baidag hunii zan um. Gevch uuniig ter bolgon oilgoh ni ugui. Eldev chimeg zuult baartsagluulj horgoi torgo omsson 2 ihemseg huuhen Horolmaag teer holoos ilerhii shoolon ineeldev. Neg ni godgorhon gezegtei ohiduud baih tsagtaa Horolmaatai hamt surch baisan tanil um. odoo hotiin tsuutai avgaichuudiin neg bogood Horlmaag tooghui bolsoor udjee. Toohgui ni ch yah ve. Hamgiin gomdoltoi ni gevel Horolmaagiin tuhai eldev hov jiv taraadag hun. Hajuugaar ni ongorohdoo mash uvaigui jootolzon, Master sain uu? gej ireed l uchir zuggui ineed aldav. Horolmaagiin dotor genet haranhuilj hotiin deerees buuj uzegdsen bogoo gal ulaan shuher "Saihan Mongol huuhen" gej heluuleed bayarlasan bayar tsom hiisen arillaa. "Bi edend yamar muu um hiilee dee" gej Horolmaa setgel aldran gomdloo. Nar budgerch, aygaa tsenher ogtorgui humigchih shig. Aldar tsol ch um uu goo saihan chini ataarhan hov jivtee havchuulj baina gej ahrtsuuliin helehee neg heseg itgedeggui yavsan um. Uran gymnastikiin nert tamirchin yavsan javhlant zaluu nasand ter bol toohiin ch hereggui zuil baijee. Gerel tengerees shuhreer buudag bolsnii ni hoino eldev muusain hov bur gaarch itgehees oor argagui bolson bilee. Shuhreer buuna gedeg bol jishee ni sayiin huuhnii ataarhliig ulam hoorgoh um baijee. Heden nas duu nohortei suusan, shar nudtei baij usee haraar buduuldag zereg ni bur surtei um bolchihno. "Uond ingene ve? Bi yamar gemtei um be?" gej bodoh tusam nartai jargaltai ene odor har odor bolon huvirlaa.
Buten sain odor. Buyant-Uhaagiin denjid shuherchdiin uzuuleh naadam bolj baiv. Chuham chaddag chaddaggui hun buhen shuhreer buuj baimaar tselmeg saihan... Shuherchdiig sonirhohoor irsen humuus hotoos zaiduu ene aglag denjid heseg busgaaraa tartsgaajee. Zarim ni Tuuliin usand orj narand bie ee sharj hevtetsgeene. Horolmaagiin nohor Myagmar humuusees holgon gatsaaraa suuj baiv. Heden nasaar egch ehner avsnaas bolj uyeiin nohdoosoo gashuun ug bishgui sonsovch dotroo baharhaj yavdag hun. Bas tsuutai huuhentei suuh gej meriisen, esvel er hun baital zalit emiin erhend orson geh zergeer adlan yariltsana. Ene bol nogoo hovch huuhnuudees l gardag ug um. Gevch Myagmar Horolmaad unenhuu hairtai. Horolmaa jotooch humuusiin heltsdeg shig tiim adal samuun yavdaltai huuhen bish gedgiig medej baivch olon havar negendee gegcheer eldev muu ug duulsaar hardlagiin har humsand zurhee maajuulah ni tsoongui boljee. Onoodor Myagmariin nartai jargaltai odor baih yostoison. Gevch ochigdor oroi yaligui umnaas hilegnen, "Chi uchirtai gurviin Horolmaatai yag adilhan" gej ireed l aashilsnaa bodohod yas havtaim ajee. Jaahan halamtsuu baisniig heleh uu. Ene odor Horolmaagiin naran nudbeg l buudger bailaa. Tuuniig ni sergeej gerel gegeetei bolgoh gej oroldovch neg l bolsongui. Shuhreer buuj irsen hoino ni yamar aytaihan ug heliy dee gej bodolhiilen suuj baigaa ni ene. Niseh ongotsnii buudlaas hoorson turuuchiin "tsartsaa nogoon" ergelden ergeldseer ondor avch shuherchdiig tsatslaa. Ene bol eregteichuudiin bag bogood Horolmaa 3 dahi ongotsnoos usteh yostoig Myagmar medne. Olon ongiin shuher tsev tselmeg tengert tsetsgiin tsomorlig met zadram alguurhnaa dooshloh ni uzesgelentei bogood bahdaltai.Buuj irenguut ni ugtaj ochood "Naran nudeeree namaig haraach! Gazriin hovguun minii setgeliig giiguuleh gej sarnai tsetsgees mendlen buuj iirsen hurmastiin ariun dagina mini!Bi chamaigaa dahiad hezee ch gomdoohgui gedgee tangaraglay!" gene. Tegehleer Horolmaa naran nudeeree ineegeed l minii helsen muu ugiig martchihna. Er ni iim nartai jargaltai yortontsod hun hundee ataa jotoo sanaj zovlon uusgehiin hereg uo bainaa? Adgiin muu hov ug hurtel zurh setgeliig mogoin hor shig horduulj baina shuu dee. Horolmaa bid 2 hichneen jargaltai baij boloh bilee.Heden nasnii zoroo ad uzegdmeer tiim yoson busiin yavdal um gej uu? Bid 2-n huviin yavdal busdad yamar hamaatai um be? Horolmaa turuun buudal ruu yavah gej baihdaa yasan tselmeg tenger ve geed sanaa aldsan. Tselmeg saihan tengert durtai hun chini yaj har muu sanaatai baih um be? Zoligiin t*n*g bi denduu hairtai bolood l demii ug helchih um... Myagmar ene metiig bodon baital 3 dahi ongots Buyant_Uhaa deeguur ergelden hoorloo. Horolmaa terguutei heden busguichuud ih ondroos userch duraar shumbasnii etsest shuhree zadlah uchrtai. Humuus tuuniig mash ih sonirhon huleej baisan tul tal burees guilden tsuglarchee. Ongots tsev tsenher tenger ood hoor hoorsoor zohih ondroo avsan hoino heden byatshan tseg tasarch chuluu met unalaa. Humuus amisgaa huraan 1-2-3-4 gej tus burdee toolno. Har ercheeree unaj yavsan ter tseguud heden hurmiin daraad bas l hoh shar tsenher tsagaan ongiin tsetseg bolon delgerev. Harin gal ulaan ongiin tsetseg delgersengui. Ta mini ee! Neg ni oichiv bish uu! gej hen negnii hashgirahad Myagmar tolgoigoo halhlah met garaa sarvain, Ee chaavaas! gej saslaad ter zug guilee. Turgen tuslamjiin teregnii chagnaal chas chas hiiv. Myagmar hirdhiin aisandaa tenhee ni baragdann "Shuher ni zadasangui uo? Shuher ni! Shuher ni zadasangui uo? Yachih ni ene ve?" gej demii l uilagnan guij yavlaa.


Top
   
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic  This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 2 posts ] 

All times are UTC+09:00


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 0 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
cron

Copyright Asuult.NET © 2000-2015.
Administrative Contact: Khundaga Khurelbaatar [hundaga@hotmail.com]
Tel: 1-888-303-4927, Fax: 1-888-406-2264.
Powered by phpBB © 2000-2015 phpBB Group. Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Limited