Nadad neg tiim buh zuiliig tolowloj baidag uyel egch bii l dee. Egch maani hezee huntei suuj, heden huuhed gargah gee l teriigee hurtel tolowlodog bailaa.
Ter egch maani minii bodloor ene delhiin hamgiin super emegtei. Huurhun, uhaantai, ov tegsh hamgiin saihan bietei, saihan setgeltei, jinhene manlailagch geed l emegtei hund baij boloh hamgiin saihan chanaruud bugd tuund l zoriulsan yum shig sanagddag. Emegteichuud todiigui erchuud ch tuund ataarhdag bailaa. Tuunii hurts oyun uhaan, busdiig baildan daguulah chadwariig neg heseg ni bishren magtaj, hundetgedeg baihad nogoo heseg ni zugeer l ataarhdag baiw.
Egchteigee bi ali boloh olon uulzaj, tednii gert honoj, bur oroijin tuuntei buhii l zuiliin talaar yariltsdag bailaa.
Harin egch maani tiim mundag mortloo minii hajuud hair setgeliin tal deer balchir bailaa. Hicheelee l hiihees oor zuilgui, hajuugaar ni oyutan bolood bur zawgui bolj, end tendhiin olon yumnii darga hiij, ooriigoo hogjuuleh yanz buriin bassein, talbain tennis, togoldor huuriin duguilan zeregt yavj, bas neg surhii baiguullagat chuhal ajil tsagaar hiideg bolsnoos hoish eregtei hund baitugai naizuuddaa ch zav gargahaa baisan bilee.
Humuus tuuniig naiz zaluugui gehed gaihdag bailaa. Yagaad gevel yamar ch zaluu tuuniig zugeer ongoroohoorgui tiim saihan emegtei bilee.
Egchtei yarij baihad nadad ingej heldeg baij bilee " Emegtei hun ulam ih amjilt olon, gyalalzah tusam eregtei humuus chamaig hairlahaasaa iluu hundleh ni ihesch, chamaas aidag bolj eheldeg."......."yanaa ingeseer baigaad arai 30 taidaa baahan career hooson bayan gants bie emegtei bolchih yum bish biz!" gej ch hoshignodog bailaa.
Egch maani ooroo daruuhan bolohooroo/daruuhan bolohoos doojoogui bish/ ter bolgon eregtei humuustei taniltsaad, seeten hayad yavdag emegtei bish bailaa. Taniltsya gesen humuust todiilen nuur ogdoggui, jinhene hairtaigaa genetiin uchralaar l uulzana, tuunees bish alban hucheer taniltsaj bish gedeg baila. Bi ch ineed hurch egchdee ulgert itgehee boli gedeg bailaa. Ug ni egchiig maani harwal anh taniltsahad hetsuu, ihemseg yum shig mortloo yag taniltsaad, medeed ireheer mash neelttei hogjiltei hun l dee. Gehdee erchuud ehneesee l aigaad ehelchdeg uchraas taniltsah ch bodolgui baidag baisan biz.
Tegj tegj egch maani neg huntei uulzdag bolloo ashgyi neg. Huntei uulzdag baihdaa omno ni hezee ch baigaaguigeeree ineed hoortei bolj, tolinii omno iluu olon ergeldej, omno ni yu omsoh, nuuree budahdaa hezee ch tiim ih tsagiig zartsuuldguigeeree zartsuuldag bolj, tuunees gerel tsatsardag bailaa. Neg odor egchteigee bi gaduur hoollohoor bolood uulzlaa. Getel egchiin tsarai neg l bargar uitgartai bolson baisan ni uulzdag baisan hun ni oor emegteitei davhar bolzdog, bur terenteigee uyerhdeg baisniig olj medsen bailaa. Tuunii yarianaas setgel ni yamar honduurelsen baigaa ni shud l medegdej bailaa.
Ingeed l heseg hugatsaa ongorch egchteigee uulzaj chadku yavsaar 3 sariin daraa uulzhad urdiin gyalalzsan egch min yag heveeree bailaa. Ter uhaantai bolohooroo asuudliig ali hediin shiidwerlej, nuguu hunee ch uuchilj, harin zugeer l engiin taniluud bolj uldeheer bolson bailaa. Ygaad gwel ter tuuniig yavuulah ni hamgiin zow shiidwer gedgiig medej baisan yum. Bas egch maani setgel gutrald tiim ch ih avtagddag archaagui emegtei bish bilee.
Egch maani sursar ajillasaar, surguulia ch togsoj gadaadad magistriin zergee hamgaalahaar bolow. Amerikruu nileen sain surguulid magistriin zergee hamgaalsan yum. Anh ochihod baga zergiin hundreluud tulgarch baisan ch tuuniigee davan tuulsaar l baiw. Neg odor surguuliinhaa campus dotor duu aylan amraad suuj bailaa. "Uuchlaarai ooroo mongol hun uu?" geseer neg tiim saihan setgel tatam bogood ershuud tiim hooloi sonsogdloo. Tuun ruu hartal egchiin maani yag l bodoj baisan shig tolow daruu, engiin, uhaalag, tushig tulguurtai gemeer hun bailaa.
"Tiim baina!? :)"....
"Aan sain baina uu? Harin say enuugeer ongorch baisan chin mongol duu aylah cin sonsogdohoor ni l asuusan yumaa."
"Aan tiimuu sain sain. sain baina uu? Yamar goyo yum be! end bi neg ch mongol huntei taaraagui. bas mongoloor ch yariagui udsan baina"
"hehe...chi end surdag yum uu?"
"Aanha"
"Tiimuu?? Ymar sonin tohiol we.Bi ch bas end surdag..........."
Ted ingej l anh taniltsjee.
Bi egchiigee yumiig bitgii bainga tolowloj bai tegeed baihaar butehee baichihdag yum gej dandaa l heldeg baisan bolowch ter odoo tolowlosnooroo ooriinhoo tsagaan moritoi hanhuug olchihson yum. Tuunii hanhuu busad shig tuunees aij emeedeggui, hulchgar bish zorigtoi, tuuniig hairladag, hamgaaldag, tuuntei uchirsandaa ooriigoo hamgiin aztaid tootsdog zaluu bilee.
Ter 2 togsood Amerikt heseg ajillaj baigaad mongoldoo irsen bogood egch maani ooriin huviin compania neen ajilluulj ger buliin biznesee orgojuulj baigaa bogood ah maani engineereer nileen tomoohon baiguullagat hariutslagatai alba hashij baigaa bogood udahgui ter 2 hamtdaa negen shine biznes ehluulheer tolowlood baigaa bilee.
Hamgiin goyo ni gwel ted sayhan gerlesen. Egch maani odoo 28 tai. Egch bi 29 teidoo huntei gerlej 30 taidaa huuhed gargana gej yaridag baisan. Tolowlosnoosoo 1 jiliin omno huntei suusan bolowch buh l zuil tuunii tolowlosnoor...
Udahgui bi huurhun duutei bolno gej naidaad huleegeed l baigaa
Bas ooriinhoo saihan hairiin tuuhiig buteehiin toloo goyo zuiliig husen moroodsoor l baigaa.
Egch, hurgen ah 2-n maani tuhai engiin mortloo minii huvid hamgiin saihan hairiin tuuh bol ene yum.
Egchiin maani helsenchlen "Hamgiin aguu zuils l hamgiin engiin baidag" gedeg ugeer ondorlii doo.
Ta buhend saihan hairiin tuuhiig husye! :)
Register
Login
FAQ
Search
![:]](./images/smilies/icon_happy.gif "happy"){kind=icon}
]
