#AsuultSambar :

AS is now Mobile! iOS & Android App-г суулгаарай!
It is currently Nov.27.14 1:15 pm

All times are UTC + 8 hours


Asuult.NET & Mongolduu.com Facebook Page:




Post new topic Reply to topic  [ 223 posts ]  Go to page Previous  1 ... 4, 5, 6, 7, 8, 9  Next
Author Message
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 3:12 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
neg hicheeliin lektsen deer neg evrop professor "90% of you will become waste makers 10% will become wealth makers" gej bidend helsen, ooroor helbel yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol ene l dee.

hog buteegch ba baylag buteegch 2-iin todroh ugtal nohtsol n yu ve?

ali boloh surgalt, ajil, amidraldaa uchirah systemiin dogoldloos zailshiij chadsan tsoonh n baylag buteegch bolj systemiin dogoldold shuugdej teegledeg 90% n hog buteegch bolohgeed baina. t.sur. maani ooroo suragchidtai mash dogoldoltoi yos surtahuunaar haritsaj huuhduuded baidag aldaa dutagdaliig n zasaj zalruulah ajiliig garguund n hayj surgaltiin har ajiliig Mongol bagsh naraar tseverheen hiilguuleed oorsdoo tsaana n Mongoliin niigemd ner noloogoo osgohiin tuld bolhoosoo avaad bolohguigee hurtel olon yanziin arga hereglen yavj baina.

tegeed olon olimpiadiin alt mongon medaluud ba olon dotood gadaadad surdag t.sur. togsogchidiin ner toriig ted systemiin dogoldloo halhavchilah huchirheg bambai {za bas brain washing soap ch yum uu} bolgoj chadsan!


systemiin dogoldol n: nutagtaa oorsdoo hunii erhiig ulandaa gishgedeg esvel hunii erhee ulandaa gishguulsen bagsh nar bidend ireed uneheer terguunii bolovsrol zaana geh hetsuu l dee.

[za bugd sonirhoh baih iim iluu ug helegch ooroo hen be gej tegvel bi onts gots goid yum hiij buteegeegui engiin oyutan uchir hog buteegchiin tald odoohondoo arai oir bairlaltai baina gedgee huleeh yostoi 90%iin neg]


Last edited by tootsoologch on May.27.06 11:19 pm, edited 3 times in total.

Share on FacebookShare on TwitterShare on RedditShare on TumblrShare on Google+
Top
 Profile  
 
 Post subject: he he
PostPosted: May.27.06 6:21 pm 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
Odoo tegvel joohon bodit baidal ruugaa orood uz l de. tiim yoronhii bish. chiniii helsen 10%-g ni turuulchih ch surguuli neg ch baihgui.
..
Quote:
t.sur. maani ooroo suragchidtai mash dogoldoltoi yos surtahuunaar haritsaj huuhduuded baidag aldaa dutagdaliig n zasaj zalruulah ajiliig garguund n hayj surgaltiin har ajiliig Mongol bagsh naraar tseverheen hiilguuleed oorsdoo tsaana n Mongoliin niigemd ner noloogoo osgohiin tuld bolhoosoo avaad bolohguigee hurtel olon yanziin arga hereglen yavj baina.
yag ene hesegt bgaa chinii heleed bgaa chini unenii ortoi bolood l bi ted nariig magtah durgui baidag yum. gol ni ene bolgonoos ihenh huuhduud uurtuu heregteigee avaad heregguigee hayaad buh baidliig uhaaraad gardag baih l gej naidaad bgaa. Gol ni hereggui yumnuudaa haylaa. harin avah yostoi heregtei yumnuud ni bas joohon baidag bolood l hamgiin ehen haviin bichlegtee chaddag bol orood zaasniig ni suraad gar gej helj baisiin.
..... Odoo ingeed tsaash ni yahuu???? oligtoi yum surya gej bodood baidag, tegsen chini tootsoologchiin bichsen shig yumiig olon humuus bas yariad bdag. teriig ni hen negen hunii unurgui tugsugch ni unenii ortoi gej heleed baidag. tegeed l ene shaltgaanaar T.surguulid oroh bolomjoo hayaad uuruu hicheeheer shiideh uu? yahav tegej bolnoldoo. mungutei bol Orchlon geh met undur tulburtei surguulid orj boloh yum. Ali esvel bas gaigui shine mongol geed Japanii hamtarsan surguulid orj bolnoldoo. Esvel 1-r dund surguuli ch yum uu?
.... ali esvel buur gadaadiin high schooluuded yavj boliishdee. gehdee mongold bas huduu oron nutagt gaiguihen shig bolovsrol ezemshihiig bodson huuhduud zunduu baidag gedgiig bas martaj bolohgui. ted nar hotod hamaatan sadangui bol yahav, ali esvel mungu baihgui bol yadag bileedee. neg olimpiadad turuulchihsen baidag. neg aihtar laluud surguulidaa uriad baidag. unegui suraach, stipent ugyu geed baidag. yadaj baihad ted nar ni aygui muuhai humuus. huurhii mongol bagsh naraar hamag har bor ajlaa hiilgedeg gej bgaa, bas uursduu bid nariin amjiltaar reklamddag gej bgaa. bid nariin yos surtahuund yoroosoo anhaaral tavidaggui gesen. bi 16-han nastai joohon, uhaan bodol mini tuluvshuugui yum chini ted nar minii tarhiig ugaagaad bi tegeed aygui yos surtahuunii dogoldoltoi bolood, baylag buteedeggui, dandaa hog taridag hun bolno. Yadag ch yum bileedee. Odoo yahav bolii sumiinhaa dund surguulid muruuruu suraad l baij baiy. tertei tergui bi aimaar lag neg olimpiadad edal avaad uzchihsen yum chini. ter 3 jild angli hel surch ih surguuliin har bor ajil hiideg heden bagsh naraar hicheel zaalgasan ch yalaa baisan ch yalaa. yos surtahuunii dogoldoltoi bolohgui l bol boloo................ 8)

Etsest ni tsootsoologchoos dahin lavlahad yos surtahuunii dogoldol gej yu yariad bgaagaa tailbarlaj uguuch. Yadaj neg jishee ch bolson helj boliishdee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 7:48 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:

Mr.Hasan (humuust t. bagsh harah sonin bolov uu gej oruullaa)
Image


Last edited by tootsoologch on May.27.06 11:42 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 9:01 pm 
Offline
Өвөг Дээдсийн Сахиус Гишvvн
Өвөг Дээдсийн Сахиус Гишvvн
User avatar

Joined: Dec.31.05 6:35 am
Posts: 725
Location: МонтеКарло
Яаая, үзэж тарж байнаа? Хийсвэр сэтгэлгээтэй улсуудад юм ургуулан бодох зугаатай байдаг болтой...

_________________
freq=104Hz!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 9:04 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
apollonais wrote:
Яаая, үзэж тарж байнаа? Хийсвэр сэтгэлгээтэй улсуудад юм ургуулан бодох зугаатай байдаг болтой...


harin tehh ta guai ch ug helee nemerleed baival gegeerliin yamnii ajil uilst n buyan bolno l doo. come on buddy!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 9:37 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:


tanai angiig tugsugchdiin 90% ni huulich ediin zasagch manager darga nar boldog gevel tanai angiig tugsugchdiin 90% ni hog tarigchid boldog gedegt bi itgej bna. bayalag buteedeg 10%-d orohod baigaliin shalgaral hereggui, zugeer zalhuurahgui hudulmurluhud l bolno. heden malchdaa shulj iddeg manaih shig gazar bol 90% ni hog taridag gedeg bol barag unen dee. harin end surguuliin chanar yuruusuu hamaagui.

namaig harahad ter anu-giin talaarh too bol tend hurungu her zereg tsuun hunii gart hurimtlagdsaniig l ilerhiilj bna daa.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 9:51 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
neg hicheeliin lektsen deer neg evropiin prefessor "90% of you will become waste makers 10% will become wealth makers" gej bidend helsen, ooroor helbel yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol ene l dee.

hog buteegch ba baylag buteegch 2-iin todroh ugtal nohtsol n yu ve?

ali boloh surgalt, ajil, amidraldaa uchirah systemiin dogoldloos zailshiij chadsan tsoonh n baylag buteegch bolj systemiin dogoldold shuugdej teegledeg 90% n hog buteegch bolohgeed baina. t.sur. maani ooroo suragchidtai mash dogoldoltoi yos surtahuunaar haritsaj huuhduuded baidag aldaa dutagdaliig n zasaj zalruulah ajiliig garguund n hayj surgaltiin har ajiliig Mongol bagsh naraar tseverheen hiilguuleed oorsdoo tsaana n Mongoliin niigemd ner noloogoo osgohiin tuld bolhoosoo avaad bolohguigee hurtel olon yanziin arga hereglen yavj baina.

tegeed olon olimpiadiin alt mongon medaluud ba olon dotood gadaadad surdag t.sur. togsogchidiin ner toriig ted systemiin dogoldloo halhavchilah huchirheg bambai {za bas brain washing soap ch yum uu} bolgoj chadsan!

systemiin dogoldol n: nutagtaa oorsdoo hunii erhiig ulandaa gishgedeg esvel hunii erhee ulandaa gishguulsen bagsh nar bidend ireed uneheer terguunii bolovsrol zaana geh hetsuu l dee.

[za bugd sonirhoh baih iim iluu ug helegch ooroo hen be gej tegvel bi onts gots goid yum hiij buteegeegui engiin oyutan uchir hog buteegchiin tald odoohondoo arai oir bairlaltai baina gedgee huleeh yostoi 90%iin neg]


bs

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 9:54 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
T.G. wrote:
tootsoologch wrote:
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:


tanai angiig tugsugchdiin 90% ni huulich ediin zasagch manager darga nar boldog gevel tanai angiig tugsugchdiin 90% ni hog tarigchid boldog gedegt bi itgej bna. bayalag buteedeg 10%-d orohod baigaliin shalgaral hereggui, zugeer zalhuurahgui hudulmurluhud l bolno. heden malchdaa shulj iddeg manaih shig gazar bol 90% ni hog taridag gedeg bol barag unen dee. harin end surguuliin chanar yuruusuu hamaagui.

namaig harahad ter anu-giin talaarh too bol tend hurungu her zereg tsuun hunii gart hurimtlagdsaniig l ilerhiilj bna daa.


math bol uneheer neg hunees hamaarch hogjih bolomjtoi uhaan Mongoliin mathchidaas 2-r e=mc^2-iig neesen hun baigaa biluu? teheer Mongoliin mathchid 90%-iin tald uu? jaahan baihdaa ub dahi fizik mathematikiin hureelend heden udaa pc togloh gej ochison tas haranhui nuhen hongil maygiin sonin gazar baina lee :-) tiim gazart shinjleh uhaanii neeelt hogjino gehed ee dee yostoi ulgeriin dalai!

amidraliig uhaalgaar zaluurddag 20%-d horongo tovloroh n ih onovchtoi shiidel ch baij bolno, gehdee uun deer bagagui dotoodiinh n margaan baidag mon uuniig 80% buyu 10%-iin tatvar tologch nar neg ih eserguutsdeggui.


Last edited by tootsoologch on May.27.06 11:00 pm, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 10:07 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
T.G. wrote:
tootsoologch wrote:
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:


tanai angiig tugsugchdiin 90% ni huulich ediin zasagch manager darga nar boldog gevel tanai angiig tugsugchdiin 90% ni hog tarigchid boldog gedegt bi itgej bna. bayalag buteedeg 10%-d orohod baigaliin shalgaral hereggui, zugeer zalhuurahgui hudulmurluhud l bolno. heden malchdaa shulj iddeg manaih shig gazar bol 90% ni hog taridag gedeg bol barag unen dee. harin end surguuliin chanar yuruusuu hamaagui.

namaig harahad ter anu-giin talaarh too bol tend hurungu her zereg tsuun hunii gart hurimtlagdsaniig l ilerhiilj bna daa.


math bol uneheer neg hunees hamaarch hogjih bolomjtoi uhaan Mongoliin mathchidaas 2-r e=mc^2-iig neesen hun baigaa biluu? teheer Mongoliin mathchid 90%-iin tald uu?

amidraliig uhaalgaar zaluurddag 20%-d horongo tovloroh n ih onovchtoi shiidel ch baij bolno, gehdee uun deer bagagui dotoodiinh n margaan baidag mon uuniig 80% buyu 10%-iin tatvar tologch nar neg ih eserguutsdeggui.


math bol yurunhiiduu hog tarigchid orno.

"uhaalgaar zaluurddag 20%" gene shuu. yalzarsan kapitalistuudiig tolgoi deeree gargaj uugshuuleed "baigaliin shalgarlaar iim bolson" geed uursduu shalbaagan dotor amidarch bval mun hetsuu ye.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 10:41 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
T.G. wrote:
tootsoologch wrote:
T.G. wrote:
tootsoologch wrote:
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:


tanai angiig tugsugchdiin 90% ni huulich ediin zasagch manager darga nar boldog gevel tanai angiig tugsugchdiin 90% ni hog tarigchid boldog gedegt bi itgej bna. bayalag buteedeg 10%-d orohod baigaliin shalgaral hereggui, zugeer zalhuurahgui hudulmurluhud l bolno. heden malchdaa shulj iddeg manaih shig gazar bol 90% ni hog taridag gedeg bol barag unen dee. harin end surguuliin chanar yuruusuu hamaagui.

namaig harahad ter anu-giin talaarh too bol tend hurungu her zereg tsuun hunii gart hurimtlagdsaniig l ilerhiilj bna daa.


math bol uneheer neg hunees hamaarch hogjih bolomjtoi uhaan Mongoliin mathchidaas 2-r e=mc^2-iig neesen hun baigaa biluu? teheer Mongoliin mathchid 90%-iin tald uu?

amidraliig uhaalgaar zaluurddag 20%-d horongo tovloroh n ih onovchtoi shiidel ch baij bolno, gehdee uun deer bagagui dotoodiinh n margaan baidag mon uuniig 80% buyu 10%-iin tatvar tologch nar neg ih eserguutsdeggui.


math bol yurunhiiduu hog tarigchid orno.

"uhaalgaar zaluurddag 20%" gene shuu. yalzarsan kapitalistuudiig tolgoi deeree gargaj uugshuuleed "baigaliin shalgarlaar iim bolson" geed uursduu shalbaagan dotor amidarch bval mun hetsuu ye.


GaM wrote:
Odoo tegvel joohon bodit baidal ruugaa orood uz l de. tiim yoronhii bish. chiniii helsen 10%-g ni turuulchih ch surguuli neg ch baihgui.
..
Quote:
t.sur. maani ooroo suragchidtai mash dogoldoltoi yos surtahuunaar haritsaj huuhduuded baidag aldaa dutagdaliig n zasaj zalruulah ajiliig garguund n hayj surgaltiin har ajiliig Mongol bagsh naraar tseverheen hiilguuleed oorsdoo tsaana n Mongoliin niigemd ner noloogoo osgohiin tuld bolhoosoo avaad bolohguigee hurtel olon yanziin arga hereglen yavj baina.
yag ene hesegt bgaa chinii heleed bgaa chini unenii ortoi bolood l bi ted nariig magtah durgui baidag yum. gol ni ene bolgonoos ihenh huuhduud uurtuu heregteigee avaad heregguigee hayaad buh baidliig uhaaraad gardag baih l gej naidaad bgaa. Gol ni hereggui yumnuudaa haylaa. harin avah yostoi heregtei yumnuud ni bas joohon baidag bolood l hamgiin ehen haviin bichlegtee chaddag bol orood zaasniig ni suraad gar gej helj baisiin.


odoogoor 90/10-iig yalgaj salgaj suragchidaa bolovsruuldag bolovsroliin ondor tehnologi garaagui baigaa teheer t.sur. maani manai haritsangui tsag uyed sain uurgee guitsetgesen ug orshih filosofi n ireeduigui gazar gej gol dugnelt garch irlee tiim uu?

t.sur. bol odoogoor manaid oldoj baigaa hamgiin olon huuhed hamragdah bolomjtoi hamgiin sain surah huvilbar n gartsaagui unen harin tuuniig ertnees humuus har tsagaaniig n ingej yalgaj salgaj medej avbal suragchidad n tsaashdaa oorsdoo biye bolovsruulhad mash heregtei baih.

[inghed ta nar indian institute of technology tednii togsogchid harin 100% baylag buteegchid gej barag buh baruunii hevleluud neg heseg ih shuugisaniig unshisan uu! heden tom tom hotuudad n salbaruud n baidag yum bilee sonirho: http://www.iitb.ac.in/ uunii elseltiin shalgaltand tentseegui garuud anu, eu-iin top ih surguuluidad hyalbarhan elsdeg gej baigaa!!!]


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.27.06 11:55 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
T.G. wrote:
tootsoologch wrote:
chinii surgalt ba ooriigoo hogjuulhed saad bolj boloh buh zuils yahav uunii hamgiin ehend arhi, tamhi, show bagtdag herev het ih nom unshij ene n chinii hogjild muugaar noloolvol ter ch bas yos.s.d. bolno. chamd saad bolj boloh buh zuils. mash sain yum chine hetervel dogoldol gedegt orchihno.

ali surguulid baih n hamaagui harin huviin balansjiltaa sain baridag tsoonh l baigaliin shalgarlaar 10% boldog baih.

bagsh n shuud anzaaragdhaar sonin haraktertai gazriig teheer hun aan 90% uildverlegchiin neg gej shuud oilgoh bolno. [ene sedviin 1r huudas 3 dahi bichlegiig unsh]

davtalt: yamar ch deed/dund bolovsroliin bodit ur dun bol 10/90% (neg hunii hiij buteesniig busad 9 n idej urdeg uzegdel bol hun gedeg amitnii endiin baigaa uzegdel)

jil garuin omno bi bas neg yarianaas anzaarsan anu-d niit tatvar tologchidiin 20% n tatvariin orlogiin 90%iig burduuldeg gej, teheer tatvaran utgaaraa deerh haritsaa mash onoj garch irsen :wd:


tanai angiig tugsugchdiin 90% ni huulich ediin zasagch manager darga nar boldog gevel tanai angiig tugsugchdiin 90% ni hog tarigchid boldog gedegt bi itgej bna. bayalag buteedeg 10%-d orohod baigaliin shalgaral hereggui, zugeer zalhuurahgui hudulmurluhud l bolno. heden malchdaa shulj iddeg manaih shig gazar bol 90% ni hog taridag gedeg bol barag unen dee. harin end surguuliin chanar yuruusuu hamaagui.

namaig harahad ter anu-giin talaarh too bol tend hurungu her zereg tsuun hunii gart hurimtlagdsaniig l ilerhiilj bna daa.


math bol uneheer neg hunees hamaarch hogjih bolomjtoi uhaan Mongoliin mathchidaas 2-r e=mc^2-iig neesen hun baigaa biluu? teheer Mongoliin mathchid 90%-iin tald uu? jaahan baihdaa ub dahi fizik mathematikiin hureelend heden udaa pc togloh gej ochison tas haranhui nuhen hongil maygiin sonin gazar baina lee :-) tiim gazart shinjleh uhaanii neeelt hogjino gehed ee dee yostoi ulgeriin dalai!

amidraliig uhaalgaar zaluurddag 20%-d horongo tovloroh n ih onovchtoi shiidel ch baij bolno, gehdee uun deer bagagui dotoodiinh n margaan baidag mon uuniig 80% buyu 10%-iin tatvar tologch nar neg ih eserguutsdeggui.


ter 20% hichneen uhaantai bailaa geed uursduu gar huluu hudulguud bayalag buteegeed baigaa hereg bish shuu dee. zuvhun uildverleliin bagaj heregsliin ihenhiig ted nar ezemshij baigaa uchraas ted yum hiigeed ted tatvar tuluud baigaa met haragdaj baigaa hereg.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.28.06 3:38 am 
Offline
Аятайхан Гишvvн
Аятайхан Гишvvн
User avatar

Joined: Nov.17.04 2:09 am
Posts: 170
Location: ~Ogsoh uruudahiin orchild~
GaM wrote:
Minii nyatsaalt: nyatsaalt ch gejdee zugeer neg yum zuvluhud yumiig boditoigoor har l gej heleh baina. Bas yund chini nyatsaalt uguh heregtei gedgee medehgui baina.
bi turkuudiig magtah durgui gedgee ehend ni heleed, tegeed daraah zuilsiig bichyee.
Quote:
oorsniih n helseneer bol eldev buruu yos surtahuunii uildel hiidgeeree engiin dund surguulias ogt yalagarahgui bolj taarsan gehdee tednii dotor ondor dund bolovsroltoi n olon baidag gej baigaa
engiin surguulid yu hiideg gej. buruu yos surtahuunii uildel gedegt chini yu yu bagtaj baina????
Quote:
ene humuus ireeduid buh bolovsroloo togsood ajild garahaar her ahitstai yavah bol?
bi yaj meddegiin. hen ch haana ch sursan ter hunees ni shaltgaalna. ter surguuliig tugssun hun bolgon adilhan bolchihdog gej bodood bgaam bish beez. neg l tarhi ugaah uil ajillagaa yavuuldag gazar meteer bodood baina uu esvel. hervee tegej bodoj bgaa bol naad bodloo tolgoinoosoo avch hay. bolohgui bol esregeeree ta uuruu tarhia ugaalgachihaj gej bod.
tegeheer ene surguuliig tugsluu geed umnuh buh bolomj ni busad huuhduudtei l adil. yahav gants neg iluu yum baidag l baih. tegtlee duviilguud baih yum ugaasaa baihgui.
Quote:
bolovsroliin chadvartai gehdee yos surtahuunii dogoldoltoi, gehdee medeej bidniig hureelj bui Mongol ulsiin niigmiin orchin ooroo super yos surtahuunii dogoldoltoi, ur dun n suirel yumuu esvel latin amerik maygiin het bayan het yaduu n diildehee baichihsan mafiojchihson uls bii bolohiin ehleliig tavih noloo uzuuleh maygiin l yum garah yum boluu?!
ugui neeree hun yahaaraa ingej boddog bolchihdog baina aa. yos surtahuunii dogoldoltoi gev uu bi buruu unshdag bolchihov uu. ingehed eniigee uuruu tailbarla daa. nadad bol yamarch undesgui gargalgaa baina naadah chini. tegeheer bodvol mongoliin buh surguuliud yos surtahuunii dogoldoltoi humuus beltgedeg bolj baina uu? bi buur ene hesgiig chini yoroosoo oilgohgui baina. bodvol turkuud namaig iim yum oilgoh chadvargui bolgochihson yum bolovuu? jishee ni odoo ene forum-n admin gehed l naad gaitai surguuliig chini tugschihsun hun shuudee. bodvol mafiajchihsan ulsiig baiguulahad uureg role-d toglood l yavj bgaam bolov uu? ali negen ulsiin tetgelegt hutulburuuded ihenh huviig ene surguuliig l tugssun humuus yavj bgaa haragddagiin. bodvol bas l yos surtahuunii dogoldoltoi bolood yavj bgaam bailguidee. iim l dugneltend hurlee.

suuld ni neg yum bodlooldoo. hervee bi uur surguuli tugsuud. heden sariin daraa huuchin angiihantaigaa uulzaad, ted nar nadaas chi haana surch bgaa vee? gej asuuval bi odoo surch bgaa surguuliinhaa neriig helneldee. jishee ni SHUTIS ch gedeg yum uu?
harin odoo nadaas manai angiihan/tureg surguuliin/ ene asuultiig tavibal bi "mongold " gej hariuldag.

jishdee neg yum asuuhad: Ta ene surguuliig yag neg ulaan islamchuud ezemsheed mongoliin huuhduudiig shalgaltaar shilj avchihaad dotuur bairand horiod, laliin shashin zaagaad, uursdiiguu tednii sain holbooton bolgood, buh zurh setgeliig ni lal-n shashind zorriulaad, heden hicheel tolgoid ni suulgaj uguud, amidraldaa uursduduu unench bool bolgon huvirgadag gej bodoj baina tiimuu. /yahav uurtei chini adilhan jaahan degsduulchihsen baij boloh ch yoronhiidoo ingej bodoj bain tiimuu?, ugui bol yag yu gej bodoj bgaagaa bichdee. bi bol ingej l oilgohoor yum baina/


GaM yag heleh gesen ugiig saihan hellee. Yor ni bid turk surguuli togsloo geed ter lal-n shashnii tuhia medleg jiriin humuusiin medlegtei l adil baidag. Mahnii bayar, chihriin bayar geed jild neg udaa hiideg baisaniig ni manai angiinhan l lav tedni undesnii bayar meteer l huleej avch bsan bolohoos lal- uhuulga surtalchihlgaa gej bodoogui. Oor orontoi hamtarch baiguulsan surguuli nogoo ornii talaar soyoliin arga hemjee zohiodog l bizde. Shine mongol gehed l yaponii soyoliin odor geh yumnuud zohiodog. ene tegeed tednii nuuts yavuulga uu?

Yos surtahuunii dogoldoltoi geed bh yum. Chi gadaadad surch bgaa manai togsogchidoos yanz buriin hereg tovogt orootsoldood mgl-n ner hundiig unagaasaniig sonsson uu? Harin ch chinii muu heleed bdag ter mangasnuudiin chini achaar joohon hamjaargatai osson gehed bolno.

Hun yor ni ali oort ur ashig ogoh zuilruugee l temuuldeg. Namaig 8-aa togsohod l lav ene boroonii daraah moog shig olon Orchon geh met huviin surguuliudiin surag ch bgaagui. Ter uyed 1, 11, oros 3, 23 geh met ulsiin dund surguuliud bas Turk surguuli hamgiin bolomjiin surguuliudiin toond orj bailaa. Getel ter uyiin ulsiin dund surguuliud dotroosoo iljirch ehelj bsan. Jishee ni 1r surguuli, surguulid ni horongotei humuusiin heden erh huuhduud orchihson, bagsh nariinhaa tolgoi deer suuchihsan bagsh nar ni huuhed surgah yamar ch sonirhol bhgui huuhduudeesee ali boloh mongo salgahiig boddog. Gaigui sain yum surgah gesen bagsh nartaigaa hereldene bolohgui bol etseg eheeree turii barina. Suuld sonsohnee har tamhi nuutsaar tatlaa, surguuli deeree nulims asgaruulagch avchirlaa l gene. Ene tegeed jinhene bolovsrol ezemshih orchin uu? ene tegeed yos surtahuunii deed hem hemjee yu? Tegeed 1s Turk-ruu shiljlee mash oor orchin huleej avsan. Huuhduuded hamgiin ih uguilegdej bsan surah orchin hamgalttai... Ter uyed ih surguuliin bagsh naraar science-uudaa zaalgadag 10 jil manaihaas oor bgaagui bh. Ene chini l minii heleed bgaa bolomj shuudee. Iim bolomj oldoj bhad muusain laliin surguulid yavahgui geed yalzarch bsan niigmiin ur dun bolood ulsiin surguulidaa uldeh bsan uu?

Hamgiin gol turk surguuliin tom gaviya bol huuhduuded surah orchin bolomjiig ni burduulj ogson gej bi anhnaasaa heleed bgaa. Ter uyed edii hereenii bolomj ogoh surguuli haraahan garaagui bsan shuu. Hun oort ur ashigtai gazarluugaa temuuldeg gedgiig dahin sanuuliya. Odoo sain muu zondoo olon surguuliud garch bna. Ene ch zov hen haanaas yamar medlegee olj avah ni ter humuusiin songolt. ted oorsdodoo hamgiin bolomjtoigoo l songono. Odoo turk shig bolomjiig ni olgoh surguuli nileedgui bolson tegeheer mgl huuhduuded songolt ih bna ter hemjeegeeree orsoldoon ihsene ter chineegeeree surgalt saijrana. ene chini l bidnii huseed bgaa zuil bish uu? tegeheer turk surguuli anhdagch orsoldoonii ih uusver gedgeeree bid bas talarhah yostoi.

Shashind oroh orohgui ni yostoi huvi hunii asuudal. Yumiig gadnaas ni harj chaddag hun bol myanga uhuulaad orohgui, harin bogino bodoltoi hunii ugeer hun bol 5 kg mah baitugai typelasan alga daram tsaasand ch itegene.

Etsest ni, yos surtahuunii gajuudal gedgiig niiteer zovshoorson hem hemjeenees gajih gej huuliin hellegend bdag. Tiim bolohoor tootsoologch gishuun ene utgaar ni hereglevel hund toorogdol toruulehgui ach tus hurgeh bolov uu.

_________________
*~The Simple Is The Beauty~*


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.28.06 8:18 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
yamar ch baisan tanai surguulid baigaa eldev hund ashiggui zuilsiig n minii margaanuud todruulj busdad dugnelt hiihed n tus bolson gej uzej baina.

hamgiin gol n manaid bagshlah geed irj baigaa humuus nutagtaa hunii erh n boogdson orchind bolovsorson tolovshson humuus manaid ireed bas ter tolovshiltiinhoo burangui baidliig bidend taraaj baigaa n haramsaltai baina. Tiim ch uchiraas togsogchid n boogdmol baidliig n bagshaasaa tanij medsen uchiraas gadagsh yavj surah huvilbart ali boloh tureg yavhaas zailshiideg.

yamar ch sain engiin surguulias ondor surah orchintoi baina, olon medal, olon gadaadad suragsad ene teriin tsaana bas tom har vvl baigaa uchiraas bi teriig n todruulj baina. Medeej yamar ch oogui system baihgui bugd ootoi baigaa hamgiin chuhal n bugd yumnii oo ba sain tal 2iig n zereg medej baih shaardlagatai.


Last edited by tootsoologch on May.29.06 10:21 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
PostPosted: May.29.06 8:45 am 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
bi turuunees hoish bodit baidal geed neg l yum heleed heleed oilguulsanguidee. Bas yos surtahuunii dogoldol gej tailbarlasan zuil chini ch utgaa aldchihlaa. minii bodloor tootsoologch shal buruu tailbarlachihlaa. Bas hunii erhiig ulandaa gishgesen geed neg yum oruulaad irlee. chamd barimt bgaa yu? bi lav tiimerhuu yum sonsooguim baina. emegteichuudiig stadiumd avaachij buudaad, tsergiin gemt hereg uildej baina gej duulaaguim baina. magadgui turk-d gazriin tos geh met baylag baigaad chi turk ruu tsereglen dairah huseltei bgaa bol iim shaltag heleed orj bolnoldoo. :-) hervee chinii heldeg shig baisan bol europ-n holboo arai ch iim orniig egneendee negtgeh talaar yarij uzehgui baisan bailguidee.


"American Idiot"

Don't want to be an American idiot.
Don't want a nation under the new media
And can you hear the sound of hysteria?
The subliminal mind @#$% America.

Welcome to a new kind of tension.
All across the alien nation.
Where everything isn't meant to be okay.
Television dreams of tomorrow.
We're not the ones meant to follow.
For that's enough to argue.

Well maybe I'm the faggot America.
I'm not a part of a redneck agenda.
Now everybody do the propaganda.
And sing along to the age of paranoia.

Welcome to a new kind of tension.
All across the alien nation.
Where everything isn't meant to be okay.
Television dreams of tomorrow.
We're not the ones meant to follow.
For that's enough to argue.

Don't want to be an American idiot.
One nation controlled by the media.
Information age of hysteria.
It's calling out to idiot America.

Welcome to a new kind of tension.
All across the alien nation.
Where everything isn't meant to be okay.
Television dreams of tomorrow.
We're not the ones meant to follow.
For that's enough to argue.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.29.06 10:12 am 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
3-r huudasnii minii 3 dahi bichlegt bi hangalttai barimt oruulsan net deer suugaad 15 han minutiin sudalgaa hiihed l tonn tonnoor turegiin yalzarsan idee buglaa garch irj baina.

jil bur olon myangan tureguud evrop ruu huuli busaar tsagaachildag undesniih n jaahan eruul uhaantai n yalzralaas zugtaaj bas ediin zasgiin shaltgaanaar "turkish hell"-ees zailj baina daa.

sonin shuleg baina ovoo sain shigtgee boljee bayar hurgey!

ZA ODOO BARIMT RUUGAA ORTSGOOY:

turegt 14 say orchim undesnii tsoonh baidag neg hund noogdoh GDP 7900$ yahav solongsoos 2.5 dahin baga yum,

- bichig useg tailagdsan baidal manaih ba solongos 97% turegt 86%!!! uunees emegteichuudiinh n 22% n bichig useggui!!! (14%iinh n diilenh n kurduud baigaa gedegtei moriitson ch bolno) iim ch ulsaas Mongoliin gegeerliin yam bolovsrol importloh gej 21-r zuunii olon ulsiin onigoo bolj guitsej :-)

- 1000 torolt tutam dahi nyarain endegdel manaih 52, tureg 39 , solongos 6, ene uzuulelt n 1. eruul mend aruin tsevriin standart buyu soyol 2.bolovsrol 3.shinjleh uhaanii tuhain ulsiin suuri chadvar her baigaag iltgedeg.

- yaduurliin tovshingoos dooguurh amidraltai humuus manaih 36%, tureg 20% solongos 15%.

- tureg n azi ba eu-g holbogch har tamhinii hamgiin tom zah zeel /suvag gej baina, bas humuus tiish n emegtei duu egch naraa yavuulahgui baival zugeer uchir n zuun evropoos hulgailagdsan emegteichuudiig sex boolchilold huvirgaj anu ba baruund exportoldog mafuidiin hamgiin tom zah zeel gej baina. 1923 ond tusgaar togtnoloo olsonoos hoish 3 udaa tsergiin toriin ergelt garsan mash togtvogrui uls tortoi yum baina. (1960, 1971, 1980)

BIDEND IIM HAR TAHAL BAIHGUI UCHIR BIDNII YOS SURTAHUUNII NIIGMIIN SUURI TEDNEES MASH ONDOR BAINA! manaid 1921 onoos hoish 1 udaa 1990 ond taivan zamiin uls toriin ergelt garsan.

yahav suuri uzuulelteeree iim door baigaa ch olonh ondor chadaltai sposonruudaas yalgarch bidend tuslahiig bodoj baigaag n bidend ih elgemsuu bainaa gej saihan setgeleer handah yostoi l baih. gehdee tednii bodit tsarai iim l baina humuus oorsdoo tungaana biz! End manaid tusalj yadaj baigaag gadnii humuusiig bi uiliig n uzej muugii gargah gej yadaad baigaa sanagdaj bolno za barag tiim l bolchij teheer humuus bolgoomjiloh seremjileh yumaa shuuj oigono biz!

3 ULSIIN DELGERENGUI 2006 ONII TAILAN:

tureg
[web]http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/tu.html[/web]

solongos
[web]http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/ks.html[/web]

manaih
[web]http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/mg.html[/web]


Last edited by tootsoologch on May.29.06 9:14 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.29.06 4:08 pm 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
greenday-n duuldaa. :-)

tegheer ene metgeltseen maygiin yumnii gol sedev zorilgiig ni tootsoologch neg todorhoilood uguuch. suuldee buur ehner ni nasaaraa hamtdaa amidrah nuhuruu songoh gej bgaam shig yum bolchihloo. minii bichih gej baisan yumiig apollonais tuhai burd ni hariulchihjee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.29.06 8:57 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
GaM wrote:
greenday-n duuldaa. :-)

tegheer ene metgeltseen maygiin yumnii gol sedev zorilgiig ni tootsoologch neg todorhoilood uguuch. suuldee buur ehner ni nasaaraa hamtdaa amidrah nuhuruu songoh gej bgaam shig yum bolchihloo. minii bichih gej baisan yumiig apollonais tuhai burd ni hariulchihjee.


minii zorilgo bugd yumnii sain muu 2 taliig zereg gunzgii oilgo geh baina! uunii tuld deed bolovsrol orshdog!

deerh barimtiig jaahan eruul uhaanaar haritsuulaad unsh daa tegeed ali uls n iluu zov zamaar hogjij baigaag oilgoh arga baina uu gamaa? chamaig barimt asuuhaar chine bi dugneltee barimtjuullaa odoo chi ooriigoo barimtjuulah eelj irlee chadahgui bol SHAG MAD!

miniiheer bol deerh jijig sudalgaag hiisnii daraa bol Mongol uls ediin zasgiin gol uzuulelt door bolhoos turegees hamaagui ondor bair suuritai hogjij baigaa oyunlig chadvariin hamaagui orgon ondor suuritai oron baina gesen dugnelt garaad baih yum aa yah ve? 5 emegtei tutmiinh n neg n bichig useggui geheer soyoltoi uls gehuu manaihaas dor soyolgui uls gehuu?! bas 5 hun tutmiinh n neg n yaduurlaas dood tuvshind baidag kui ee mon!!!!!! za anu ch gesen 10 hun tutmiin neg n yaduu gej garch baina l daa ooroor helbel anu-d 30 garui say yaduus bii gesen ug ene ih ortoi too!

deerh uzuuleltuudiin iluu gunzgiiruulsen haritsuulalt iim baina yahav haritsuulj uzhed ih sonin chuhal yum:

2006 onii baidlaar:
bichig useg tailagdsan baidal cheh 99%, ungar 99,4% delhiin dundaj 82% anu 99% yopon 99%
1000 torolt dahi endegdel cheh 3,89; ungar 8,3 delhii 49 anu 6,43!!! yopon 3,24
yaduural ungar 8% (1993), cheh uzuuleegui ... delhii ... anu 12% !!!! yopon ...

neg hund noogdoh jiliin dundaj orlogo Mongol 1300$, tureg 7900$ delhiin dundaj 9300$ anu 42000$ ug n swetsari hamgiin ondor n baisan ene udaa tedniih 35000$ baina. EH SURVALJ: http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html 2006 ANU-iin TTG-iin Delhiin Hogjiliin Tailan


Top
 Profile  
 
 Post subject: za tegeheer
PostPosted: May.30.06 10:56 am 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
za tegeheer bi uul ni mongol dahi turk surguuliudiin sain muu taliin talaar yarih heregtei gej bodson l doo. tegtel chi nasnii hania songoj bgaam shig turk ulsiin tuhai yariad, ter ulsiih ni uzuuleltiig mongol dahi turk-tei holbootoi surguuliudtai holboh geed baina. tegeheer chi deer halit barag 100% wealth makers buteedeg geh bombai-n ih surguuliin talaar bichsen baisan. Uneheer sain surguuli l daa. elseltiin shalgaltiin materialuudiig ni harj baisan math, physics, chemistry geed yor ni bodloguud ni ih hund barag mongoliin olympiadiin tuvshnees ch iluu hund geheer bodloguud irdeg haragdsan. Negent l ali mongold bgaa turk surguuliig turkuudtei holboj bgaa bol, tegeed terniih ni buteegdehuunii chanariig turk ulsiih ni uzuulelttei holboj/yagaad gevel chi barimt gej ter ulsiih ni uzuuleltiig l uzuulsen shuudee. ug ni bi chamaig mongol dahi turk surguuliin bagsh nariin talaar barimt tavij, tednii yos surtahuunii talaar fact gargah bolov uu gej bodoj baisan yum/ bgaa bol bi enethegt bgaa bombai-n ih surguuliig bi enethegiin uzuulelttei holbohoor shiidleeldee. [web]http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/in.html[/web]za tegeed 1000 hurtelh toonii huuhdiin endegdel dundjaar 54.6
AIDS-tai, HIV-g teegch hunii too sayaar yarigdaj, bayan yaduugiin yalgaa kast-n system gegdeh tuuheesee medegdej, emegteichuudiin bichig useg tailagdalt 50 huvid ch hurehgui baina.Yalgaagui l niit shashin shutegchdiin ihenh ni muslimchuud. mongold ch enethegtei hamtarsan surguuli bgaa. huuchin usvuriin zohion buteegchdiin tuv surguuli. Anduuraagui bol T.G ch bas nadtai adil ene surguuliar damjij Turk surguulid orson. Tegeheer enethegiin uzuuleltiig ene surguulitai holboh ni her onovchtoi vee? suuld ni yu heleh geed bna vee gevel chinii suuld bichsen heden bichleguud chini ugaasaa avtsaldaagui bolchihloo.Odoo bol Mongol dahi, yalanguya ulaanbaatar dahi turk surguuliig yaj oilgoh vee gevel zugeer l neg huviin dund surguuli maygaar oilgoj bolno. gadnii hurungu oruulalttai ch yum uu. hen ch mungu aldah gej business hiideggui shig ted nar ch mungu hiih gej ene surguuliig neesen. tegeed l boloo. sain muu tal ni haana ch baij boloh sain muu taluud. Tvvnees shashin surtalchildag, yos surtahuunii doroitold oruuldag geh metiin yumnuud baihgui gej naidaj baina.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 10:59 am 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
Ter hasan gene uu ter neg bagshiin zurgiig tavisan baina. nerteigeer ni bugsuu archij baihad ni zurag avaad tavichihaj boloogui yum uu. buur soninshdee. :-)


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 11:15 am 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
dotooddoo 5 emegtei buriin neg n buren bichig useggui tiim munginsan bolovsroliin systemtei ulsaas surgalt oruulj irj baigaa manai bolovsroliin yamnii erhten darhtnuudiin hichneen delhiin medeellees hotsrogdson ichguur bolson chadvartaig n haruulj baina l daa.

hamgiin gol n IIT togsogch tehnologiin salbart Harvard/MIT togsogchoos iluu ner hundtei baidag l daa, harin jishee n turegt tiim olon ulsiin etalon bolson ih surguuli baidag uu?

enethegiin background uneheer aimshigtai olon zuun say yaduuchuudtai aimshigiin gazar gehdee tednii bolovsroliin system delhiig tehnologiin talaas n ezelj avah uhaalag bodlog barimtalj onoodor delhiin ali ch baiguullaga enethegiin tehnologiin surgaltiig delhiin top gej huleej avch baina. yamar ch enetheg injeneer haana ch ajild oroh sur huchee uzuulj baina.

tanai surguuliin tureg bagsh nar baga huuhed baihaasaa har tamhinii zah zeeliin tuhai sonsoj hamaatan sadan n har tamhind suidsen yumiig sonsoj bas emegteichuudiig sexiin boolchilold tulhdeg aimshigiig bagaasaa medej harj osson yos surtahuun n gajchihsan humuus uchiraas hichineen bolovsorson ch ooriinhoo suuri soyoloos ondor soyolt orond orj ireed ihenhdee shavi nariinhaa durguig hurgej burangui garlaa tsuhuilgadag orchin uyiin emgenel l dee magadgui 90% n. bas medeej hamaatniih n medeh olon emegteichuud n bichig useggui !!!

enetheguud n bol oorsdoo tiim ch ondor standartnii tusgai humuus bish bogood anu-d ch hetsuu baidald orchihson yanz buriin mergejiliin enetheguudtei olon taaraldaj bolno.

Mr.Hasan 22% of your turkish women are illiterate today and IN WHAT SENSE are you coming to us to teach an education whose 98% of women are literate? maybe only some postcommunist halfbrain dead countries/people (Mongolian Ministry of Education) could call you a teacher?!
Image after my question he smiles like a dull head! :lol: :lol:


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 12:35 pm 
Offline
Хавар Цагийн Анхны Яргуй
User avatar

Joined: Jul.10.03 9:46 pm
Posts: 2856
Location: unidentified
za za bi chamd yu ch gej heleed yaj ch hicheegeed yamar negen yum tolgoid chini oruulj chadsanguidee haramsaltai baina. Hen negnii yos surtahuuniig gadna talaas ni harj dugneh gej bgaa bol uurt chini gej helehed uuriinhuu yos surtahuuntai ehleed ajillasan chini deer yum baina.. 2-t bas l chinii dugnej baigaa logic chini zurchilduud baina. yagaad gedgiig ni medej bgaa baih. ugui bol daraa zavtai bolohooroo bichimz.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 12:42 pm 
Offline
Хурц Дөл Гишvvн
Хурц Дөл Гишvvн
User avatar

Joined: Aug.08.05 1:14 pm
Posts: 1307
Location: comp
inghed tanai surguuliin zarim tureg bagsh nar bichig usegt tailagdsan baidag uu? :lol:

togloom shuu gehdee yumiig yaj medhev manaihan melen hoilogtoh n denddeg uls bolhoor ted tiim bagsh yavuulhaasaa siihgui l dee...


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 1:47 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
inghed tanai surguuliin zarim tureg bagsh nar bichig usegt tailagdsan baidag uu? :lol:

togloom shuu gehdee yumiig yaj medhev manaihan melen hoilogtoh n denddeg uls bolhoor ted tiim bagsh yavuulhaasaa siihgui l dee...


aan iim logikoor margaad baisiin bii..

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 1:52 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tootsoologch wrote:
dotooddoo 5 emegtei buriin neg n buren bichig useggui tiim munginsan bolovsroliin systemtei ulsaas surgalt oruulj irj baigaa manai bolovsroliin yamnii erhten darhtnuudiin hichneen delhiin medeellees hotsrogdson ichguur bolson chadvartaig n haruulj baina l daa.

hamgiin gol n IIT togsogch tehnologiin salbart Harvard/MIT togsogchoos iluu ner hundtei baidag l daa, harin jishee n turegt tiim olon ulsiin etalon bolson ih surguuli baidag uu?

enethegiin background uneheer aimshigtai olon zuun say yaduuchuudtai aimshigiin gazar gehdee tednii bolovsroliin system delhiig tehnologiin talaas n ezelj avah uhaalag bodlog barimtalj onoodor delhiin ali ch baiguullaga enethegiin tehnologiin surgaltiig delhiin top gej huleej avch baina. yamar ch enetheg injeneer haana ch ajild oroh sur huchee uzuulj baina.

tanai surguuliin tureg bagsh nar baga huuhed baihaasaa har tamhinii zah zeeliin tuhai sonsoj hamaatan sadan n har tamhind suidsen yumiig sonsoj bas emegteichuudiig sexiin boolchilold tulhdeg aimshigiig bagaasaa medej harj osson yos surtahuun n gajchihsan humuus uchiraas hichineen bolovsorson ch ooriinhoo suuri soyoloos ondor soyolt orond orj ireed ihenhdee shavi nariinhaa durguig hurgej burangui garlaa tsuhuilgadag orchin uyiin emgenel l dee magadgui 90% n. bas medeej hamaatniih n medeh olon emegteichuud n bichig useggui !!!

enetheguud n bol oorsdoo tiim ch ondor standartnii tusgai humuus bish bogood anu-d ch hetsuu baidald orchihson yanz buriin mergejiliin enetheguudtei olon taaraldaj bolno.

Mr.Hasan 22% of your turkish women are illiterate today and IN WHAT SENSE are you coming to us to teach an education whose 98% of women are literate? maybe only some postcommunist halfbrain dead countries/people (Mongolian Ministry of Education) could call you a teacher?!
Image after my question he smiles like a dull head! :lol: :lol:


enethegiin "olon zuun saya yaduuchuud" bugdeeree bichig usegt tailagdchihaagui bol chinii yarij baigaa yum nohoin baas bolj taarlaa.

What has this Hasan done to you? fucked your gf?

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
 Post subject: Re: za tegeheer
PostPosted: May.30.06 5:02 pm 
Offline
Хайр Булаасан Гишvvн
Хайр Булаасан Гишvvн
User avatar

Joined: May.02.06 10:12 pm
Posts: 317
Location: Mongolia
.


Last edited by Quartzz on Nov.21.10 10:49 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: May.30.06 5:32 pm 
Offline
¤ Expert
User avatar

Joined: Apr.13.02 8:20 pm
Posts: 6210
Location: Henti aimgiin Galshar sumiin uyach Bazarwaaniin gert
tureg gej yarihaa bolioch ee. manai kazakuud, tuva naraas ehleed olon undesten turegt orno shuu dee. turk gej yariya.

_________________
http://t8m8r.wordpress.com


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 223 posts ]  Go to page Previous  1 ... 4, 5, 6, 7, 8, 9  Next
Энэ сэдэвийг FB зарлах

Who Likes This Topic on Facebook? 


All times are UTC + 8 hours


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  




Copyright Asuult.NET © 2000-2014.
Administrative Contact: Khundaga Khurelbaatar [hundaga@hotmail.com]
Tel: 1-888-303-4927, Fax: 1-888-406-2264.
Powered by phpBB © 2000-2014 phpBB Group.