|
Sain baina uu? Tand ene udriin amar amaglang ailtgaya!
Unuudur... Mongol orond urnusun Ardchilal-Shinejleliin ih huvisgaliin jiluud negentee uliran odoj, hun bur dor burnee uuriin uil hergiig setgel amaraar, medeelel tehnologiin hugjliin demeer guitseh bolood baina. Terteeh on jiluuded bidnii Aav eej, Ah egch nar maani negen duugaar Communist deglemiig halj, “Hunii erh, Erh chuluu”g erhem zuilee bolgon tunhaglasan Ardchilsan niigmiig bidend avchirsan yum. Shinjleh Uhaan technoloog-n erind amidarch bui bidend 3 dagch hemeegdeh nen hugjingui ertuntsiig neej ugsnuur ni ene uil hergiig bid martah uchirguiee!
Ardchilaliin hemeegdeh on jiluuded bid iheehen tuuhen usreltuudiig hiisen avch dotood temtsel, zailshgui songoltuudad iheehen tsag zav, huch zardalaa garzadsan yum. Ene temtsel uimeend manai ulsiin shinjleh uhaan, bolovsroliin asuudluud iheehen nervegdej hotsrogdson buguud ene burheg hatuu uyed tuhain salbaruudiig avch udii hemjeend avichirsan bagsh, ajilchin, tushmeluuded talarhah ni zuin hereg boloi.
Tsag hugatsaa uliran odoj, neg l medehed buh zuil bidnii gar deer irlee. Uls eh ornii hugjil, tsaashlaad delhii dahinii shinjleh uhaan, uls tur, ediin zasag, enh taiwnii uil hereguuded gar biye oroltsoh tsag hayaand ireed baina. Tuunchlen, manai ornii orhigdson, hotsrogdson bolovsrol-shinjleh uhaanii salbaruudiig delhiig hemjeend zeregtsuuleh hundtei buguud erhem uureg ta bidend uchraad baigaag uhamsarlaj bui gedegt naidnam.
Baidal iim ene l torgon agshind haramsaltai ni manai ulsiin bolovson huchnii asuudal jigdreegui, huchtei nuuts chadvartai zaluus ni ihevchlen gadaad orond baigaa zereg hundreltei asuudaluud baigaa yum.
Uchir iimees enehuu zahiag bichij suugaa minii biye bolon busad nuhud, delhiin untsug bulan burt suuj bui (shinjleh uhaanii chigleleer surdag, ajilladag, sudaldag, sonirhodog) mongol zaluus negdsen “Online bulgem” baiguulah ni zuitei hemeen dugnesen bilee. Ingeed ehnii eeljind Mongol zaluusiin idevhitei hergeldeg Asuult.net-n forumaas avyaas chadvartai, nuuts bololtsoo buhii gishuudiig haij olj zuvlulduh, bulgemiin zorilgo uil ajillagaag nariivchlan yariltsah, hetiin tuluvluguug batlah ni zuin hereg mun boloi hemeesen yumaa.
Asuult.net portal website-n forum ni niit 40 garan myangan gishuudtei buguud, odoogiin baidlaar 600 000 orchim bichleg oruulsan delhiin untsug bulan burt bui Mongol tumnii tuvlursun negen tom oron zai yum. Tus forumd Shinjleh-Uhaanii shine neelt, tulgarch bui asuudaluudaar urgun tsar hureetei heletsdeg, niit 4500 orchim bichlegtei, 150-d sedev buhii “Brain Power”hemeeh negen ded forum baidag. Tus forumd ihevchlen Baigaliin Uhaanaar surdag, ajilladag, sonirhodog gishuud ihevchlen hamragddag buguud niit bichleguudees shuult hiin tuhain salbartaa terguulegch 30 garan gishuudiig odoogoor songood baina. Edgeeriin neg ni Ta yum.
Iimd herev ta deerhi nuhtsul baidal, tavij bui sanaltai sanal neg baigaa bol Mongoliin Shinjleh-Uhaanii ireeduin zalgamj halaa “Tesseract” bulgemd evlelden negdehiig urij baina!
Jich: Enehuu zahiag niit 31 huvi yavuulj baigaa bolno. Bulgem odoogoor baiguulagdaagui baigaa. Demjij baigaa bol ta hariugaa unshsan daruidaa ilgeevel zugeer baina. Hariundaa uuriin Ovog Ner, Nas, Huis, Ezemshsen bolovsroluudaa delgerengui, uuriin tovch tuuh, Odoo yag haana yuu hiideg, Yuunii chigleleer mergeshisen, holboo barih alban yosnii e-mail hayag, bulgemd sanal bolgoh ner, nemelt sanaa onoo zergiig yavuulna uu!
Mergen oyundaa tungaan bodood hariu ugnu hemeen huleej suuya.
Hudetgesen: Gantuyagiin Chingis
_________________
temps de mener
|
Register
Login
FAQ
Search
